sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

koiratarhatalkoot

5.6. järjestimme talkoot jotta pihastamme saisi koiralle turvallisen. Rintamamiestalomme orapihlaja-aita kätki sisäänsä turhan "rintama-henkisen" kodinturvaajan eli luultavasti 50-luvulta peräisin olevaa piikkilankaa. Yhdeltä seinustalta naapuri oli purkanut sen mutta 3 seinustalla oli piikkilankaa 2-4 kerrosta syvälle orapihlajien sisään kasvaneena. Luultavasti piikkilanka on laitettu heti talon valmistuttua vuoden -47 jälkeen kun orapihlajat on istutettu. Toinen välttämätön turvallisuusvarustelu on koira-aitaus. Voi olla että aitaamme koko pihan jossain vaiheessa matalalla puutarhaverkolla orapihlaja-aitaaa noudattaen mutta itse koen että on parempi että koira on koko ajan näkösällä joten avoin kohta nurmikossa joka näkyy keittiön ikkunasta kunnolla oli paras paikka. Kukkapenkkejä tässä suunnitelmassa jäi aitauksen sisään 2 kpl ja jää nähtäväksi, kestävätkö ne pienen koiran leikkien keskellä. Halusimme kuitenkin hyödyntää olemassa olevia tontin rajoja ja välttää hankalien ruohonleikkuunurkkien tahallista tekoa, omenapuissa ja marjapuskissa on tarpeeksi kierreltävää.

Talkoot alkoivat klo 14 tällä ikävimmällä osuudella eli voimapihtien kanssa piikkilangan kimppuun käymällä. Kun koira-aitauksen kulma oli siivottu jakautui porukka niin että minä, Katri ja Janne irrotimme piikkilankaa ja Seppo, Ari, Elina ja Jouni suunnittelivat ja kokosivat aidan. Olipahan homma mutta tuli tehtyä! Tässä aidasta purettu piikkilankamäärä, iso ahkiollinen.

Ari ja Seppo viimeistelevät porttia.
Onneksi mukana oli Ari niin timpurinhommatkin sujuivat mainiosti :) 

Aitausta varten ostettiin 50 metriä metristä puutarhaverkkoa, kovin paljon sitä ei jäänyt yli ja kaikki 25 tolppaa sekä portin tukevammat pylväät menivät käyttöön. Mitään megajyhkeää emme aitauksestaa halunneet koska vasta käyttö näyttää, haluammeko kenties joskus muuttaa sen paikkaa ja tuollaisena vihreävoittoisena se myös maastoutuu pihaan paremmin. Tässä valmis lopputulos:


Sanoisin että pienen kääpiöpinserin kelpaa nyt nautiskella ulkoilmasta :)
Koko projekti oli valmis seitsemän pintaan jolloin siirryimme grillin ääreen, Jouni karkasi radiolähetystä tekemään aiemmin joten Tintti töistä päästyään liittyi seuroihin.


"Huh, olipa urakka!"

Ilta oli sen verran viileä että siirryimme ripsakasti sisälle salaattien ja shangrian pariin saunomaan ja seurustelemaan puolille öin asti. Kissat olivat oikein tohkeissaan vieraista ja saivat roppakaupalla huomiota. 


Lämmin kiitos kaikille paikallepäässeille, oli tosi mukavaa tehdä tämä homma porukalla, kaksistaan siihen olisi mennyt paaaaaljon pidempään ja porukalla mietitty toteutus lisää varmuutta että "härmäln eläintarha" myös pitää pienen asukin turvallisesti aitojen sisällä. Nämä orvokit ovat melkein saman värisiä kuin jälkiruoaksi nauttimamme Katrin tekemä manio vegaaninen mustikkapiirakka, tofujogurtista tulee yllättävän raikas ja maukas piirakankuorrute.

3 kommenttia:

  1. Nonni nyt on koiralle paikka temmeltää! :)

    VastaaPoista
  2. Mehevän "pyhäpiirakan" kuorutteeseen marjojen päälle tuli kuulemma 0,5l purkki maustamatonta soijajogurttia joka maustetaan vaniliasokerilla ja kevyesti makeutetaan, raikasta, nam.

    Toivottavasti koiran oma aitaus helpottaa pihan puhtaanapitoa niin ei käy ruohonleikkuu Sepolla sotkuiseksi. Tarkoitukseni on kerätä "pipanat" pois saman tien kuten julkisilla paikoilla liikkuessakin niin ei tule mitään sikalaa siitä tarhasta :).

    VastaaPoista