tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulutervehdys ja Partola Animagi testattu

 Frida-rexkissa kävi tänään kontrolliverikokeessa koska toukokuussa veren urea-arvo oli yläkanttiin viitearvoista. Partolan Animagin lääkäri otti verikokeen hyvin ja Ritu oli oikein hyväkäytöksinen potilas kuten aina. Sen sydän kuunneltiin käynnin aikana pariin kertaan koska sieltä kuului lievä sivuääni ja syke oli nopea. Koska Ritu on vilkkaanpuoleinen ja oksentelua on ollut jonkun verran päädyttiin ottamaan kilpirauhasarvot samalla. Kilpirauhasen liikatoiminta on vanhoilla kissoilla yleinen vaiva joka vaikuttaa kroppaan kokonaisvaltaisesti ja voi aiheuttaa ongelmia maksan, munuaisten, verenpaineen ja sydämen kanssa. Kilpirauhaskokeen tulokset tulevat joskus ensi viikolla. Munuaisarvot saatiin heti mukaan, aiemmin heittänyt arvo oli kunnossa mutta creatiini hieman yli viitearvojen, tämäkin voi viitata alkavaan munuaisten vajaatoimintaan.

Mutta tällaista, luultavasti kontrolliverikoe tehdään joskus alkuvuodesta ja riippuu kilpparikokeen tuloksesta, onko jotain lääkitystä vaativaa vai hoidetaanko munuaisten toimintaa tukevalla ruokavaliolla. En ole varsinaisen yllättynyt että keväällä 11 täyttävälle kissalle tulee vanhenemiseen liittyviä vaivoja mutta eihän se tietenkään mukavaa ole. Pääasia että kissa on hyväntuulinen ja elämä on laadukasta.


Sitten parit tällaiset joulunpunaiset kuvat. Ja oikein levollista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikilla tutuille ja ystäville niin lähellä kuin kaukanakin!















sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Joulu lähestyy

Eipä ole tullut päivitettyä kuulumisia, jotka ovat lyhykäisyydessään se että olen ollut marraskuun alusta 3/5 viikoista flunssassa, poskiontelot tulehtuneena ja kuumeessa. Eli yleiskunto on ottanut aika lailla takapakkia, Sepolla puolestaan noussut kun koirien lenkkeilytys on jäänyt hänen harteillensa. Noh, joskus pitää vissiin sairastaa että saa vastustuskykyä, yleensähän pääsen flunssista kuin koira veräjästä, vähin äänin. On kuitenkin jäänyt niin moni asia retuperälle että jätän tänä vuonna esimerkiksi joulukorttien lähettämisen suosiolla väliin, tosin yksi mummukortti täytyy saada vielä postiin.

Hyviäkin kuulumisia on toki tullut. Uudella työnantajallani on ollut kova uudelleenjärjestely työtehtävien suhteen koska HR-toiminnot siirretään ensi vuoden alussa Helsingistä Tampereelle. Uudelleenjärjestelyiden tuoksinassa minusta leivottiin uunituore HR-Service Specialist. Eli melkein yhdeksän vuoden palkanlaskentaan liittyvät tehtävät vaihtuvat hr-puolen hommiin helmikuussa. Tammikuu tulee olemaan tosi kiireinen kun se sitä tahtoo aina olla palkanlaskennassa vuosi-ilmoitusten takia ja samalla on tulossa uusiin tehtäviin perehdytystä. Tehtävät kuitenkin vaihtuvat vasta helmikuussa näillä näkymin. Mukavaa opetella uutta pitkästä aikaa!

Kulttuuria on tullut sen verran harrastettua että kävimme Helsingissä Teatteri Toivossa katsomassa Ender's Game-näytelmän. Varsin hyvä vaikka itse pidin Legioonateatterin versiosta enemmän (tamperelaisena). Kolme tuntia oli hieman pitkä näytelmä äkkiseltään.


Myös pari hyvää keikkaa on tullut nähtyä. TV Smith soitti yhtenä keskiviikkoiltana noin 50 henkilölle ihan loistavan kahden tunnin setin Telakalla, kappaleita koko melkein 40 vuoden uran ajalta ja käytännössä kaikki toivotut kappaleet tuosta vaan. Mikä muisti, tuossa on jokunen sanoitus yms muistettavana! Kävin pikapikaa kiittämässä ennen nukkumaanlähtöä keikan jälkeen ja Tim yllätti kysymällä olenko minä Hanna? Sain tosi lämpimän tervehdyksen aivan yllättäen, näin siinä taisi käydä kun tilaa levyjä ja kirjoja suoraan artistilta itseltään että muutaman paketin fillarilla postiin Tamperelaiselle Hannalle kuskattuaan, nimi jäi mieleen. Mutta ihan käsittämätön nimimuisti, en mielestäni ole kovin montaa kertaa käynyt TV:n fb-sivuillakaan kommentoimassa että sieltäkään olisi nimi voinut mieleen jäädä. Mutta vau ja superjee tällaiselle vanhalle Adverts-fanille, oikein ihana yllätys.


Hiusten malli vaihtui piiiitkästä aikaa, leikattiin kerroksia ja toinen puoli ihan lyhyksi, kivaa vaihtelua..






Tasa-arvoinen avioliittolaki meni läpi ja luntakin on maassa joten ei mitään valittamista.
Rauhallista ja ihanaa joulua tätä kautta jos minusta ei muutoin kuulu!

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Marras maassa


Marraskuun alkajaisiksi kävimme kääntymässä Tukholmassa, viikonlopun kohokohta oli tietysti Bodyfest-musiikkitapahtuma Nalenissa. Seura oli mukavaa ja mm. myös hyvää libanonilaista ruokaa löytyi.


Tällaisia yhtyeitä oli esiintymässä (järjestäjien näkemys), alla kuva 30-vuotisjuhlakeikkansa soittaneesta Cassandra Complexista. Reissu oli kiva ja irrotti mukavasti arjesta.Valitettavasti en taaskaan päässyt kiertämään taidemuseioita vaikka olisi ollut siihen seuraakin koska selkäni nyt ei vaan kestä sellaista hiljaksiin hissuttelua, joko pitää liikkua kunnolla tai sitten päästä istumaan. Ehtiväisemmät kävivät kyllä Modernassa ja Photografiskassa.


Olen laittanut loka-marraskuussa "kivasti" rahaa yksityiselle erikoislääkärille ja magneettikuviin koska hermostuin lopulta pitkään jatkuneeseen, äkillisesti 1,5 vuotta sitten alkaneeseen selkäkipuun jota työterveys on hoitanut lihasjumina. Tuloksena löytyi alaselästä välilevynpullistuma joka painaa hermoa. Lisää rahanmenoa on siis taas luvassa fysioterapiaan, yksityisellä pitää sekin hoitaa kun en ole julkisen kautta tätä asiaa tutkituttanut. Ainoa hyvä puoli tähän mennessä uudesta diagnoosista on ollut se että olen saanut oikeasti hermokipuun auttavan kipulääkkeen. Kai se tästä. Pitää tuolla kuntoutuksessa vielä pyytää toinen mielipide hoitosuunnitelmista kuntoutuslääkäriltä. Turhanpäiten en viitsisi laittaa n. 70€ viittätoista kertaa jumppaohjailuun kun kuluja on jo ollut ilmankin.    



Seppo joutui pariksi viikkoa koiranulkoilutusvastuuseen kun kohdalleni osui syysflunssa ja jälkitautina nappasin perään poskiontelontulehduksen. Nyt alkaisi olla kiintiö täynnä "lastentauteja". ensi viikko on kokolailla normaali työviikko, sitten edessä on kuntoutusviikko ja joulukuun ensimmäisellä viikolla pitäisi alkaa töissäkin jo selvitä, mitä muutokset käytännössä tulevat olemaan. Sepon töissä on 2 viikon tauko yt-neuvottelujen välissä ja sitten alkaa uudet. Palkitsevaa ja motivoivaa?

Lemmikit ovat onneksi olleet terveinä ja myös kissakasvateistani on kuulunut kivoja kuulumisia, mm 10-vuotta täyttäneestä Otto-kollista joka vaihtoi vähän aikuisemmalla iällä kotia. Otto on terve kissa ja siitä on kovasti iloa omistajilleen. Tämä on erittäin mukavaa kuultavaa koska Otolla oli toimeentulemisongelmia entisen kissakaverinsa kanssa ja "sotatila" johti sen osalta huonoon sisäsiisteyteen. Ainoana kissana se on sisäsiisti mikä on suuri helpotus. Oton poika Nabi ei ole koskaan ollut täysin sisäsiisti, ainoastaan kun hiekkalaatikko on juuri puhdistettu joka kolmen kissan taloudessa aiheuttaa jonkin verran päänvaivaa. Ystäväni Tuija on ihmeen sitkeä Nabin suhteen, voi olla että vuosikausien kusirallissa itse olisin jo väsynyt. "Kissoista on niin paljon iloa!" onhan niistä ;)

lauantai 11. lokakuuta 2014

Lokakuun alun kuvia

Jooh, talvikaudella ei kannata ihmetellä että meiltä ei laiteta jakoon paljoa kissakuvia. Nämä salamakuvat ovat mielestäni niin huonon näköisiä että hämärään aikaan sisäkuvaaminen ei huvita. Mutta tässä pari kuitenkin.


 Viikko sitten kävimme Kaupin vinttikoiraradalla tervehtimässä Sökövintin kasvattajia joille me kasvattien omistajat keksimme vähän pientä muistamista koska heidän kasvattajanimellään on nyt kasvatettu 40 vuotta ansiokkaasti whippettejä kahdessa kasvattajasukupolvessa. Lämmin onnittelu juhlavuoden saavuttamisesta tätäkin kautta! Kuvassa vasemmalla keltaisissa lämpöpaidoissa juoksemaan menossa olevat Vampin sisko Sylvi ja emo Geena.









sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Life goes on


Kävin perjantaina Pirkolla katsomassa näin suloisia Silkkihienon abessinialaispentuja. Pentujen sukutaulussa näkyy Terra 4. sukupolvessa. Hienoa ja mieltä lämmittävää että Terran sijoituspentueesta on jatkunut jo useamman sukupolven verran suomalaisia ja pohjoismaisia abyjä, Terra on viisas ja terve kissa jonka jälkikasvusta voin olla ylpeä. Oli muutenkin tosi mukavaa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa!



 Kävimme pitkästä aikaa hiekkakuopalla juoksuttamassa koiria lauantaina. Vamppi nouti frisbeetä oikein antaumuksella mutta pari noutoa annettiin Sambankin hakea yksinään ja sen aikaa yhdessä että saivat revittyä vanhan frisbeensä paloiksi. Vampilla on näissä kuvissa kuonokoppa koska se lämpenee noissa noutohommissa sen verran kovaan vireystilaan että alkaa helposti komentaa Sambaa kaulassa roikkumalla. Pieni mutta pippurinen!

 



 Sunnuntaina kävin ystäväni kanssa museokierroksella, Vapriikissa postimuseon Kirjeiden Tom Of Finland ja esikristilliseen maailmaan sijoittuva Afroditen maailma-näyttely. Työväenmuseo Werstaalla kävimme tsekkaamassa myös Feminismi-näyttelyn. Werstaalla on muuten aina ilmainen sisäänpääsy ja Vapriikissakin sattui olemaan lasten sunnuntai joten 10€ näyttelyiden yhteislippu maksoikin vain 4€. Eikä lapsista mitään haittaa ollut, heillä oli omia ohjattuja juttujaan.

 Alaselkäni on äitynyt lyhyellä aikaa tosi kipeäksi mikä meinasi haitata tosissaan museoissa kiertelyä kun pitää olla paikallaan tai kävellä hyvin hitaasti. Aika troppausta vaativa tilanne tällä hetkellä. Museokaupoissa tuli silti shopattu!


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Kissakasvateistani

Kasvattini Nerikomin Aragorn, Arppa, jonka joku ehkä muistaa ensimmäisen cornish rex-pentueeni harvinaisen värisenä suklaana, siirtyi ajasta ikuisuuteen 10.9. sairastettuaan vuoden verran lymfoomaa. Lämmin kiitos Kaisalle perheineen Arpan hyvästä hoidosta! Kissa sai asua koko elämänsä Kaisan kissana vaikka toki vuosien varrella asuinpaikkakunta muuttui ja ihmisperhe kasvoi. On todella mieltä lämmittävää kuulla miten hienosti nämä cornish rexit ovat ottaneet vastaan perheen pikkuihmiset vaikkeivät olisi heihin nuoresta asti tottuneetkaan.

Arpan jälkeen A-pentueesta on enää joukoissa Archie eli CH Nerikomin Arathorn, kahden pentueen isä ja iloinen herrasmies. Pitkää ikää "Archie Bunkerille"! Miri ja Nelli eivät myöskään ole unohtuneet vaikka vuodet vierivät eteenpäin ilman näitä kerran niin rakastettuja kissaystäviä.

Sitten sellainen lähinnä hieman mielenkiintoinen kissojen vanhenemiseen ja rakenteeseen liittyvä juttu. Kasvattini Tiiti, Nerikomin Live For Today, 11 vuotta, oli käynyt tutkimuksissa jotenkin vaivalloisen liikkumisen takia. Tiitin omistaa nykyisin eläinlääkäri jonka lapsiperheeseen se on sopeutunut valtavan hyvin koska seuraa ja huomiota saa nyt kerrankin sopivasti (lue = PALJON). Tiiti kuvattiin monesta suunnasta koska epäilys oli nivelrikosta jota ikääntyvillä kissoillakin esiintyy. Kaikki oli muuten tervettä ja normaalia mutta lantion ja selkärangan liitoskohdassa oleva si-nikama oli "hyvin omituisen näköinen". Luultavasti kyseessä on synnynnäinen epämuodostuma mutta lääkärit pyörittelivät myös tapaturman tai synnytyksessä vaurioitumisen mahdollisuutta mielessään. Tiitillä on ollut vain yksi pentu ja uskoisin että jos synnytys olisi niin vaikea että luutkin murtuvat, ei pentukaan jäisi henkiin. Eli lähtisin siitä että kyseessä on synnynnäinen ominaisuus. Kuulemma ikääntyneitä kissoja syystä tai toisesta kuvattaessa selkärangasta ja luustosta löytyy kaikenlaista häikkää mitä ei ole osattu epäilläkään. Kissan selkäranka on niin joustava että monenlaista varmasti jää omistajilta ja lääkäreiltä huomaamatta ennen kuin vanhus alkaa ehkä oireilla.

Tiiti on ollut ikänsä siinä mielessä vähän kömpelö että sillä on joitakin kertoja jäänyt kynsi kiinni esimerkiksi kiipeilypuuhun tai huonekaluun ja murtunut ja murtunutta kynttä tai kynsivallia on sitten hoidettu. Lienee mahdollista että poikkeama lantion rakenteessa on voinut vaikeuttaa hyppyjä. Tai sitten sillä vaan on hauraampi kynnen rakenne kuin monella muulla kissalla kuten tähän asti olemme ajatelleet. Tiiti kävi samalla verikokeissa ja kaikki tulokset ovat normaalit joten siltä osin voimme olla hyvin tyytyväisiä, kyllähän monella kissalla jo tuossa iässä on jotain ikääntymiseen liittyvää havaittavissa veriarvoissa. Tiiti on tämän edellä mainitun Archien pentu kuten myös meidän itse omistamalle Frida.

Mutta sellaista, lopullista luopumista ja toisaalla tarkkaa ikääntyvän kissan hoitoa tällä kertaa. Kiitos kun kasvatinomistajat edelleen kerrotte minulle mitä näille kasvateilleni kuluu! Voikaa itsekin hyvin, kaunista syksyä!


Syksyiset tunnelmat










Ulkoiltu on mutta tunnelma ei ole erityisen korkealla. Meillä on nyt taloudessa kummallakin yt-neuvottelut päällä (tai minulla alkavat 1.10., tieto tuli tällä viikolla täytenä yllätyksenä) ja vaikka emme ilmeisesti ole niitä jotka ovat irtisanomisuahan alla, kovin tuntuu epävarmalta. Vaan kaipa tässä viikkojen kuluessa selviää mitä tuleman pitää, Sepon osalta hommat pitäisi jatkua ennallaan ainakin vuodenvaihteeseen tällä erää. Minulle maksaa jo ensi tilin uusi työnantaja jolle siirrymme liikkeenluovutuksessa.