sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Marras maassa


Marraskuun alkajaisiksi kävimme kääntymässä Tukholmassa, viikonlopun kohokohta oli tietysti Bodyfest-musiikkitapahtuma Nalenissa. Seura oli mukavaa ja mm. myös hyvää libanonilaista ruokaa löytyi.


Tällaisia yhtyeitä oli esiintymässä (järjestäjien näkemys), alla kuva 30-vuotisjuhlakeikkansa soittaneesta Cassandra Complexista. Reissu oli kiva ja irrotti mukavasti arjesta.Valitettavasti en taaskaan päässyt kiertämään taidemuseioita vaikka olisi ollut siihen seuraakin koska selkäni nyt ei vaan kestä sellaista hiljaksiin hissuttelua, joko pitää liikkua kunnolla tai sitten päästä istumaan. Ehtiväisemmät kävivät kyllä Modernassa ja Photografiskassa.


Olen laittanut loka-marraskuussa "kivasti" rahaa yksityiselle erikoislääkärille ja magneettikuviin koska hermostuin lopulta pitkään jatkuneeseen, äkillisesti 1,5 vuotta sitten alkaneeseen selkäkipuun jota työterveys on hoitanut lihasjumina. Tuloksena löytyi alaselästä välilevynpullistuma joka painaa hermoa. Lisää rahanmenoa on siis taas luvassa fysioterapiaan, yksityisellä pitää sekin hoitaa kun en ole julkisen kautta tätä asiaa tutkituttanut. Ainoa hyvä puoli tähän mennessä uudesta diagnoosista on ollut se että olen saanut oikeasti hermokipuun auttavan kipulääkkeen. Kai se tästä. Pitää tuolla kuntoutuksessa vielä pyytää toinen mielipide hoitosuunnitelmista kuntoutuslääkäriltä. Turhanpäiten en viitsisi laittaa n. 70€ viittätoista kertaa jumppaohjailuun kun kuluja on jo ollut ilmankin.    



Seppo joutui pariksi viikkoa koiranulkoilutusvastuuseen kun kohdalleni osui syysflunssa ja jälkitautina nappasin perään poskiontelontulehduksen. Nyt alkaisi olla kiintiö täynnä "lastentauteja". ensi viikko on kokolailla normaali työviikko, sitten edessä on kuntoutusviikko ja joulukuun ensimmäisellä viikolla pitäisi alkaa töissäkin jo selvitä, mitä muutokset käytännössä tulevat olemaan. Sepon töissä on 2 viikon tauko yt-neuvottelujen välissä ja sitten alkaa uudet. Palkitsevaa ja motivoivaa?

Lemmikit ovat onneksi olleet terveinä ja myös kissakasvateistani on kuulunut kivoja kuulumisia, mm 10-vuotta täyttäneestä Otto-kollista joka vaihtoi vähän aikuisemmalla iällä kotia. Otto on terve kissa ja siitä on kovasti iloa omistajilleen. Tämä on erittäin mukavaa kuultavaa koska Otolla oli toimeentulemisongelmia entisen kissakaverinsa kanssa ja "sotatila" johti sen osalta huonoon sisäsiisteyteen. Ainoana kissana se on sisäsiisti mikä on suuri helpotus. Oton poika Nabi ei ole koskaan ollut täysin sisäsiisti, ainoastaan kun hiekkalaatikko on juuri puhdistettu joka kolmen kissan taloudessa aiheuttaa jonkin verran päänvaivaa. Ystäväni Tuija on ihmeen sitkeä Nabin suhteen, voi olla että vuosikausien kusirallissa itse olisin jo väsynyt. "Kissoista on niin paljon iloa!" onhan niistä ;)