Talvi tuli si!

Ensin terveiset aikuisemmalla iällä kotia vaihtaneelta kasvatiltani Otolta. Tai omistajaltansa ainakin ;) sängynvaltaus on tehokkaasti suoritettu ja kissa nukkuu pää tyynyllä, tietysti! Mukavaa vuoden alkua Oton omistajille ja kiitos kuulumisista :).

Perjantaina kävin hakemassa kehystämöstä ennen joulua ostamani tussipiirroksen. Sievästi oli happovapaisiin paspiksiin laitettu. Reunakehys ei ole oikeasti kullansävyistä, tuo on joku heijastuma kännynnäkameralla räpsiessäni. Seinälle pääsi tämä hienolla viivalla toteutettu P. Emersonin teos.

Alaselkäni on ollut tosi kipeä joten lauantaina en uskaltautunut muuta tekemään kuin 1,5 tunnin lenkille särkylääkkeen kanssa. Pärrinkoskea piti käydä ihmettelemässä kun vesi on korkealla ja sulana.

Lumisella pihalla on mukavampi touhuta.

Pihapuussamme on komea harakanpesä. Kai tuo pitäisi raaskia tipauttaa keväällä ennen kuin alkavat hautoa uutta pesuetta. Kyllä sen harakoitten ääntelyn ja peltikatolla hyppimisen äänen kestää mutta järjestelmällinen pihakalusteiden paskominen on epämiellyttävää.

Seppo ja koirat leikkivät sunnuntaina.

Eilinen meni laiskasti ruoanlaiton suhteen kun Seppo oli elektronisen musiikin tapahtumassa ja sen jälkeen järjestetyssä huutokaupassa soitinaarteita  metsästämässä. Pellillinen pannukakkua ja kermavaahtoa sentään tuli illalla tehtyä.

Tänään värkkäsin makaronilaatikon hernerouheella.

1 ps kauramakaroonia (vähän vähempikin riittäisi)

1,5 mukillista kuivattua hernerouhetta

2 luomu kasvisliemikuutiota (toinen makaronien keitinveteen, toinen hernerouheelle)

1 sipuli

3 porkkanaa

puolikas suippopaprika

1 prk kookoskermaa

mausteita maun mukaan (chiliä, mustapippuria, paprikaa)

korppujauhoja ja oliiviöljyä pinnalle

Laitoin hernerouheen likoamaan kaksinkertaisen vesimäärään (3 mukia) lenkin ajaksi, noin 1,5 tuntia. Sitten kiehautin hernesoosin, lisäsin vähän vettä ja kasvisliemikuution. 

Makaroonit kohtuu vähään veteen kasvisliemen (itse asiassa laitoin lisäksi ehkä puoli dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä myös joukkoon) kanssa kiehumaan. Ensin sipulit, sitten paprika ja lopuksi pieneksi pilkotut porkkanat (en löytänyt raastinrautaa) paistinpannuun mausteitten ja ruokaöljyn kanssa. Valutetaan makaronien keitinliemi talteen. Sekoitetaan kuiva-aineet öljytyssä vuoassa. Päälle purkki kookoskermaa ja sen päälle edelleen lämmintä kasvislientä ja kunnon sekoitus. Tarkistus että on tarpeeksi kosteaa, kuten tavallisen munamakaroonilaaitikon kanssa. Päälle korppujauhoja ja oliiviöljyä, ripottelin lisäksi ruususuolaa. Paisto uunissa n 180 astetta tunti. Tämä pysyi hyvin koossa koska herneet suurustavat laatikon. Mausta tuli mukavan mieto mutta jos kookoskerma epäilyttää soijakerma on myös suurustavansorttista. Näköjään tuota hernerouhetta pitää vaan opetella käyttämään, aluksi tuntui että se jäi helposti liian kuivaksi. 

Alkuviikon eväspuoli on nyt hoidossa. Työpaikkaruokala nosti aika lailla hintojaan vuodenvaihteessa joten luovun kerran-pari viikossa siellä syömisestä ja tuon kiltisti omat safkat. 6,30€/pv alkaa olla aika kallista, varsinkin kun kasvisruoat tuppaavat usein olemaan liian rasvaisia ja vähäproteiinisia makuuni.

Harmaan sävyjä

Onpas ollut taas tammikuun alkua, reilu viikko flunssassa josta suurin osa kuumeessa. Yhtenä päivänä sentään pääsin loppiaisena ulos valoisan ajalla ja otin kuvia harmaan sävyistä.

On säässä kuin säässä kauniit hetkensä mutta kyllä tälläinen tuhnukeli huolehtii siitä että sekä ihmiset että koirat ovat huonossa kunnossa kun ei voi eikä huvita ulkoilla ihan normaaliin tapaan tuolla märässä maastossa. Koiria vapaana juoksuttaessakin on käynyt pari oikein tömähdyksen kanssa kolarointia kun ovat vaan omalla pihalla juoksennelleet lelun perässä mutta liukastuneet toisiaan päin. 

Sitten hupikuvia. Näin komeat medaljongit tulivat Etsyn kautta Kanadalaiselta käsityöläiseltä. Vintage-valokuvat taustalla ja ovat kuulemma uniikkeja eli tekee vain yhden per kuva. Ja sitten näitä meidän rauhallisia, cooleja vinttikoiriamme sisätiloissa. Kumpikin lenkkeilyttäjä on ollut voipuneena joten jostainhan se huvi revitään.

Sitten vielä vinkkiä lounaisessa Suomessa asuville eläinihmisille. Somerolla on käynnissä kissojen leikkauskampanja 7.1. - 31.3.2014 lääkäri Mia Borgin toimesta. Kollikissan kastrointi maksaa 40€ ja tyttökissan vain 60€. Nyt mars naapurikunnastakin leikkuuhommiin etteivät maalla vapaana kuljeksivat kissanne mene Somerolle poikimaan ;). Ei vainenkaan, yleensä näissä eläinsuojeluyhdistysten tukemissa kampanjoissa on mukisematta hoidettu ihan kuntarajoista riippumatta eläimiä. Kampanjaa tukevat Suomen Löytöeläinten Kummit Ry

sekä Naisten toimintaryhmä Ompelukerho

Hienoa! Hoidetaan ne pikkukaupunkien ja maaseudunkin kisut asiallisesti niin ei kodittomia pentuja tarvitse lähisiwan ja K-kaupan ilmoitustauluilla jaella koko kesää. Naapureille ja kylänmiehille vinkkiä :) ei ole hinnasta kiinni!

Tai niinkun Samba sanoo: "Teette miten käsketään tai mää Syän teitin!"

Itse olen viemässä Terra-kissan hammaskiven poistoon ensi viikolla ja koirat vahvistusrokotuksille (ärhäkkää kennelyskää on taas Pirkanmaalla) sekä Samban jalan tarkistukseen Kallion Juhalle parin viikon päästä. Voi olla että Samballe laitetaan cartrophen-pistoskuuri jos nivelrikkokyynärästä tulee sanomista.

Joulukuvia

Kun näistä ikääntyvistä lemmikeistä on ollut puhe, tässä siskoni kissa Alli (CH Piupaws Allison Ashford joka täyttää kevättalvella 14 vuotta ja istuu käytännössä kaikkien Nerikomin kasvattieni sukutaulussa) jouluaattona kuvattuna. Alli on sitten sutjakka ja virkeä otus!

Joulun säät ovat olleet suorastaan britanniasta kotoisin. Tämä Jokioisten maisema joulupäivältä tuo suorastaan Konnun mieleen vehreydessään.

Jouluruokien sulattelua.

Että jaksaa syödä lisää. Kauniit kotimaisen käsityöläisen tekemät lasilyhdyt tulivat yllätyspaketissa ystävältäni josta en ole kuullut aikoihin, KIITOS! Itse olen alisuorittaja mitä tulee lahjoihin ja kortteihin.

Samban suosikkihommaa on ahnehtia ja piilottaa vilttien alle puruluita ja muita makupaloja. 

Frida lähettää Alli-mummulleen terkkuja, yhtä sutjakkaana.

Ilmeisesti olen ollut vähän kiltti kuitenkin koska pukki toi juuri sellaisia juttuja mistä pidän. Edellinen pitkään palvellut terästermos jäi laavulle kun hämäännyin niin täysin vastaantulleista vuohista ja tässä uudessa on kätevästi 2 mukia mukana. Tove Janssonista kertova kaunis kirja Tee työtä ja rakasta tuli eilen luettua loppuun. Myös Jari Halosen leffat tuli katsottua jo joulupäivänä. Ovat ehdottomia suosikkejani kotimaisista elokuvista ja vasta nyt julkaistu dvd:lle. Olen nähnyt  nuo aikanaan monta kertaa mutta nyt oli vuosia kulunut varmaan toistakymmentä vuotta edellisestä kerrasta. Takaisin Ryssiin ja Joulubileet ovat kestäneet aikaa hienosti. Lipton Cockton ehkä aavistuksen vähemmän mutta eipä sen jälkeen ole taidettu kotimaassamme tehdäkään scifiä isolla jakelulla ennen kuunatsien hyökkäystä.. On se vaan onni että minulla ja puolisollani on näin hyvä elokuvamaku ;).

Tapaninpäivänä meillä vielä poikkesi ystäväni Töölöstä jonka kanssa emme ehdi nähdä ollenkaan tarpeeksi usein, kivaa kun ehdittiin jutskailla ja lenkkeillä kerrankin päivänvalossa. Aivan karmean pimeätä on kun päivät sataa eikä maassa ole lunta valaisemassa. Mutta, nyt ollaan jo voiton puolella, päivä alkaa pidentyä huomaamatta. Älkää ihmetelkö jos tammikuussa päivitykset ovat vähäisiä, se on vuoden kiireisin kuukausi töissäni joten voi olla että tarinointiin ei riitä energiaa.   

Mukavaa joulua&iloista uutta vuotta 2014!

Joulu joutuu

Sain tänään näin mukavan joulutervehdyksen kasvattieni Dannyn (Nerikomin Boys Don't Cry) ja Boriksen (Nerikomin Boris Karloff) omistajilta. Ensi vuonna kymppikerhoon liittyvät pojat viihtyvät lokoisasti vähän nuoremman tyttöystävänsä Donnan kanssa.

Muutenkin mukavia kissakuulumisia tuli kasvattini Archien (CH Nerikomin Arathorn) suunnalta. Archie oli käynyt vuositarkistuksessa ja silmässä  näkynyt pigmettimuutos oli saanut lääkärin epäilemään kolesterolia joten kissalta otettiin veriarvot. Kokeissa ei ollut mitään vikaa joten 2.3.2013 12 vuotta täyttävä kolli on niin hyvässä kunnossa että pelkkä hammaskiven puhdistus riittää vuosihuolloksi. Hienoa! 

Muutenkin kavereitten vanhoilla lemmikeillä menee hyvin, huskywhippet Hukka on taas vedossa jne. Ei muuta kuin joulua herkuttelemaan ja uutta vuotta odottamaan.

Ulkoilukelit ovat olleet mustat ja liukkaat joten en ole jaksanut isommin valokuvailla ja ulkoilun into on ollut vähän vähissä. Pakolliset lenkit on tietysti tarvottu. Olin sopinut tälle perjantaille talvilomapäivän koska tuntui että tarvitsisin pitkän viikonlopun koska töissä on kiirettä ja joulu pysyy sen takia pätkänä. Kävin keskisestä suomesta mukaan tulleen ystäväni kanssa torstaina kuuntelemassa amerikkalaisen Jarboen ja P. Emerson Williamsin konsertin lämmittelijänään Void Ov Voices Unkarista. Soittivat ihmismäisen aikaisin ja halvat liput löytyivät Onnibussin ja VR:n yöjunan merkeissä. 

En odottanut lämmittelijältä mitään joten anti oli valtavan hieno yllätys. Yksi 45 minuutin mittainen kappale, kurkkulaulantaa, sampleja ja muuta mielenkiintoista. Rytmi ja pimeys vetosi suoraan selkäytimessä uinuvaan luolaihmiseen. Mahtavaa, Void ov Voices. 

Jarboella on upean vahva ääni mikä tuli todistettua myös Saksassa kolmisen vuotta sitten. Silloin taustalla oli kosketinsoittaja. Williams vei musiikin kelttiläisempään suuntaan virtuoosimaisella kitaransoitollaan. Upea viiskymppinen nainen taitaivan säestäjän kanssa, ei voi muuta sanoa.

Tyylipisteet paljaista jaloista ja nahkaisista puolihanskoista.

Myynnissä oli kolme P. Emerson Williamsin alkuperäistä teosta. Ostin mielelläni tämän pienehkön tussipiirustuksen kun ensin konservaattoriystäväni kanssa varmistuimme että kyseessä on orginaali. Hinta olisi sopinut printille, 10€. Ostoksen täydellinen alihinnoittelu paljastui vasta kotona kun latasin mukana tulleilla koodeilla netin kautta 2 levyä (Jarboen ja Williamsin Raw Rehearsal tätä kiertuetta varten ja jälkimmäisen oma levy) sekä Wiliamsin kirja pdf-muodossa jonka hän on itse kuvittanut. Ei voi muuta kuin ihmetellä millä nuo ihmiset elävät kun konserttilipunkaan hinta ei ollut kuin 8€. Tallinnasta olivat tulossa ja Venäjälle menossa joten kai se kiertäminen sitten jotain killinkejä tuo kassaan, ehkä. Vertailun vuoksi, kehystämössä jonne piirroksen vein, kehystys tulee maksamaan 55€.

Mutta sellainen reissu manteleiden ja banaanien voimilla. Täytyy sanoa että musiikkielämykset olivat sitä luokkaa ja ystävien tapaaminen hienoa että olen taas ihan levänneessä ja onnellisessa tilassa. Edes jouluostoksilla tänään käyminen ei rassannut Akateemisen kassajonoa lukuunottamatta, selkäni kun ei tahdo kestää paikallaan seisomista.  Tammelan tori jouluisine kojuineen oli ihanan rauhallinen ja punnitse&säästä-kaupasta löytyi taas käyttämääni hennaa sekä hyvän mielen herkkuja vaihteeksi konvehtien sijaan. Muualla oli aika hulina mutta se jouluna sallittakoon. Ihanaa päästä päivän valossa liikkeelle.

Kissoilta terveiset kaikille Nerikomin kasvattien omistajille sekä Terran Sikkihienojen pentujen omistajille! Lämpöistä joulumieltä.

Tässä kaupunkikuva viime viikonlopulta, olin siskoni kanssa Modus Market-myyjäisissä käsityöostoksilla.

Koirilta terveiset vinttikoiratutuille!

Ja ocicat Hipulta jota moikkasin viikolla, kasvattajilleen Hannulle ja Marialle.

Muut ystävät, kaverit ja tuttavat, kiitos korteista ja tervehdyksistä, se että en aina muista kaikkia joulun aikaan henkilökohtaisin tervehdyksin ei tarkoita sitä ettette olisi  mielessäni. Koitetaan hiljaksiin rauhoittua joulutunnelmiin :)

Koiravieraita ja tavarataivas

Freki-huski oli meillä lauantaina hoidossa niin omistajat saivat rauhassa keskittyä muuttotavaroitten kantamiseen. Raskasta hommaa ilman koiraa pyörimässä jaloissa.

Sunnuntaina Vampin ad/hd-sisko Piri tuli omistajineen kylään pitkästä aikaa.

Me vietimme vähän pikkujouluja eli nautimme hehkuglögiä, pipareita, aurajuustoa ja suklaata. Sitten Veskan käsityömyyjäisiin shoppailemaan. Koiratkin saivat olla mukana ko kauppakeskuksessa. 

Myyjäislöytyöjä.

Jennin tuliainen Vampille :)

Ja tänään tuli kirjapakettini, JEEE!

Marras maassa

Lopulta, LOPULTA ilma pakastui ja ulkona liikkuminen alkaa helpottua.

Sen kunniaksi saatiin heti juoksuseuraa.

Kävimme myös remmi/vapaanajuoksentelulenkillä Lempäälässä laavulla. Siellä tuli vastaan hiukan erikoisempia lenkkeilijöitä! Pitkän lenkin perhe kulki kahden vuohensa kanssa. Koirat osasivat onneksi suhtautua sivistyneesti.

Muutenkin oli oikein mukava viikonloppu, sunnuntaina tuli nähtyä pitkästä aikaa erästäkin ystävää jota kissaharrastusaikoina tapasin useammin. Todella mukavaa! Sekä muitakin läheisiä ystäviä on näkynyt ja kuulunut.

Näin tylsinpään vuodenaikaan itseään täytyy vähän hemmotella. Sunnuntaina Seppo innostui leipomaan monta pellillistä pasteijoita, sekä liha- että kasvistäytteisiä voitaikinasta joten siinähän se meikäläisen vegaanius taas karisi. Itse olen vähän livennyt turhanpäiväisen kuluttamisesta (mukavat asiat eivät ole turhia jos niistä on oikeasti iloa?) ja joitain juttuja on tullut tilailtua. Tähtivaeltajan kirja-arvion perusteella halusin Jukka Laajarinteen kirjan 72. Lisäksi mukaan tarttui pari pehmeäkantista Neil Gaimania alkuperäiskielellä. Ennakkotilauksessa on myös Spiritual Frontin uusi levy bänditä suoraan josta yksi arvostelu täällä Levyarvio ja kaupittelua Kuulostaa julmetun hyvältä kun Spotify:stä olen vähän ennakkokuunnellut.

Henkilökohtaista hedonismia on tullut myös rapakon takaa, artesaanihenkisiä yhden naisen käsityönä tekemiä tuoksuöjyjä. Öljyt ovat siitä mukavia että tuoksu pysyy aika lähellä ihoa eikä kulje mukana pilvenä kuten jotkut alkoholipohjaiset hajusteet. Tosi mukavia tuoksuja joista suurin osa on unisex-typpisiä, käy oman makusi mukaan niin miehelle kuin naisellekin. Tuoksuja

Aika edullisia ja pieniä juttuja kuitenkin.

Sitten vielä vähän huolestuttavampia kissakuulumisia. Kasvattini Arppa on käynyt nyt jo uudestaan imusolmukeleikkauksessa. Tällä kertaa hoitoon kuuluu pistos jossa on sytostaattia ja kortisonia koska imusolmukesyöpä uusi näin nopeasti. Kissa toipuu tällä kertaa leikkauksesta nopeammin kun patti huomattiin ja saatiin pois pienenä mutta onhan tuo todella, todella huolestuttavaa. Lemmikkieläimiä pystyy nykyisin hoitamaan todella vakavistakin sairauksista. Jos hoito ei kuitenkaan ole parantavaa täytyy jossain vaiheessa tehdä niitä vaikeita päätöksiä, milloin hoito lopetetaan. Surullisesti tuttavapiirissä on nyt vielä Arppaa huonommassa kunnossa iäkäs whipukka-huskysekoituskoiruus, sen kanssa on saattohoidosta kyse koska kotilääkkeeksi on vaihtunut opiaattipohjainen kipulääke. Myöskin hyvän ystäväni jo varsin iäkkään maatiaiskissan vointi on hieman kiikun kaakun koska sillä on todettu kilpirauhasen liikatoiminta joka on vaikuttanut maksa-arvoihin. Liikatoimintaa voidaan onneksi hoitaa ja vanhat kissat saavat usein paljon hyvää lisäaikaa huolellisesta lääkehoidosta, tälläkin kaverilla on muistaakseni myös verenpainelääkitys tukena. 

Toivon näille eläinystäville lämpimiä nokkaunia vaikka ulkona olisi miten kylmä ja mukavaa, leppoisaa yhdessäoloa omistajien kanssa jotta sitä rakkautta ja hellyttä on tuhlattuna koko sydämen kyllyydestä sitten kun lemmikin on aika päästä pois vanhuuden vaivoista. Harvoinhan nämä ihan unessa "vanhuuteen" kuolevat. Elämänlaatua mitataan jollain ihan muulla kuin vuosilla tai euroilla, se on sitä pilkettä silmässä ja iloista arjen lyllerrystä itse kullakin. Joskus aikaa on enemmän mitä osataan odottaa, joskus vähemmän.