Sen kunniaksi saatiin heti juoksuseuraa.
Kävimme myös remmi/vapaanajuoksentelulenkillä Lempäälässä laavulla. Siellä tuli vastaan hiukan erikoisempia lenkkeilijöitä! Pitkän lenkin perhe kulki kahden vuohensa kanssa. Koirat osasivat onneksi suhtautua sivistyneesti.
Muutenkin oli oikein mukava viikonloppu, sunnuntaina tuli nähtyä pitkästä aikaa erästäkin ystävää jota kissaharrastusaikoina tapasin useammin. Todella mukavaa! Sekä muitakin läheisiä ystäviä on näkynyt ja kuulunut.
Näin tylsinpään vuodenaikaan itseään täytyy vähän hemmotella. Sunnuntaina Seppo innostui leipomaan monta pellillistä pasteijoita, sekä liha- että kasvistäytteisiä voitaikinasta joten siinähän se meikäläisen vegaanius taas karisi. Itse olen vähän livennyt turhanpäiväisen kuluttamisesta (mukavat asiat eivät ole turhia jos niistä on oikeasti iloa?) ja joitain juttuja on tullut tilailtua. Tähtivaeltajan kirja-arvion perusteella halusin Jukka Laajarinteen kirjan 72. Lisäksi mukaan tarttui pari pehmeäkantista Neil Gaimania alkuperäiskielellä. Ennakkotilauksessa on myös Spiritual Frontin uusi levy bänditä suoraan josta yksi arvostelu täällä Levyarvio ja kaupittelua Kuulostaa julmetun hyvältä kun Spotify:stä olen vähän ennakkokuunnellut.
Henkilökohtaista hedonismia on tullut myös rapakon takaa, artesaanihenkisiä yhden naisen käsityönä tekemiä tuoksuöjyjä. Öljyt ovat siitä mukavia että tuoksu pysyy aika lähellä ihoa eikä kulje mukana pilvenä kuten jotkut alkoholipohjaiset hajusteet. Tosi mukavia tuoksuja joista suurin osa on unisex-typpisiä, käy oman makusi mukaan niin miehelle kuin naisellekin. Tuoksuja
Aika edullisia ja pieniä juttuja kuitenkin.
Sitten vielä vähän huolestuttavampia kissakuulumisia. Kasvattini Arppa on käynyt nyt jo uudestaan imusolmukeleikkauksessa. Tällä kertaa hoitoon kuuluu pistos jossa on sytostaattia ja kortisonia koska imusolmukesyöpä uusi näin nopeasti. Kissa toipuu tällä kertaa leikkauksesta nopeammin kun patti huomattiin ja saatiin pois pienenä mutta onhan tuo todella, todella huolestuttavaa. Lemmikkieläimiä pystyy nykyisin hoitamaan todella vakavistakin sairauksista. Jos hoito ei kuitenkaan ole parantavaa täytyy jossain vaiheessa tehdä niitä vaikeita päätöksiä, milloin hoito lopetetaan. Surullisesti tuttavapiirissä on nyt vielä Arppaa huonommassa kunnossa iäkäs whipukka-huskysekoituskoiruus, sen kanssa on saattohoidosta kyse koska kotilääkkeeksi on vaihtunut opiaattipohjainen kipulääke. Myöskin hyvän ystäväni jo varsin iäkkään maatiaiskissan vointi on hieman kiikun kaakun koska sillä on todettu kilpirauhasen liikatoiminta joka on vaikuttanut maksa-arvoihin. Liikatoimintaa voidaan onneksi hoitaa ja vanhat kissat saavat usein paljon hyvää lisäaikaa huolellisesta lääkehoidosta, tälläkin kaverilla on muistaakseni myös verenpainelääkitys tukena.
Toivon näille eläinystäville lämpimiä nokkaunia vaikka ulkona olisi miten kylmä ja mukavaa, leppoisaa yhdessäoloa omistajien kanssa jotta sitä rakkautta ja hellyttä on tuhlattuna koko sydämen kyllyydestä sitten kun lemmikin on aika päästä pois vanhuuden vaivoista. Harvoinhan nämä ihan unessa "vanhuuteen" kuolevat. Elämänlaatua mitataan jollain ihan muulla kuin vuosilla tai euroilla, se on sitä pilkettä silmässä ja iloista arjen lyllerrystä itse kullakin. Joskus aikaa on enemmän mitä osataan odottaa, joskus vähemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti