keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Mirrien perässä

Olen ollut tänään ahkera kaiken muun paitsi kotitöiden suhteen, mm.
- sauvakävellyt työmatkat (tunti yhteensä)
- kävellyt koirien kanssa reippaassa sateessa Nekalaan
- sovitellut ja ostanut Vampille hurtta lifeguard-heijastinvaljaat
- leikannut Hipun kynnet ja samalla tuonut kuraiset koirani leikkimään Hannun sänkyyn
- lääkinnyt ja hoitanut muutoin Floraa (Hathor Fire In Cairo aka Maukka mitä olen hoitanut alkuviikon)
- pistänyt Samballe viimeisen pistoksen cartrofenia

Että silleen. Ekstraenergiaa olen saanut tänään postissa tulleista tilaamistani tosi hienoista&sopivan kokoisista Pertti Kurikan Nimipäivien T-paidoista ja auliisti tarjoillusta pullasta. Myös omenoita olen saanut jaettua yli 2 ämpärillistä höytykäyttöön :).

Sitten niitä kaikkien salaa kaipaamia mirrikuvia:



Salama ei tee oikeutta frouvan makealle turkille! Tämä kissa täyttää ensi keväänä 10 vuotta ja on saanut selvästi lisää energiaa ja veriarvot kuntoon kun kortisonilääkitys vaihdettu atopicaan. Kyseessä on pienellä annoksella annettu pitkäaikainen allergialääkitys. Vaikka kissat kestävät hyvin kortisonia niin se on kuitenkin diabetekselle altistava tekijä pitkässä käytössä.




Hippu (Avallach's Royal Touch) on kanssa aina yhtä kiiltävä! Ilo silmälle :)


sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Sadesunnuntai

Kuvassa reippaat takanlämmittäjät ry.



Lauantainen sieniretki peruuntui joten päivä aloitettiin reippaalla 1,5 tunnin koirapuistoilulla mm Jaakon 2 whipun ja entuudestaan vieraan unkarinvinttikoirapennun seurassa. Sitten omenoiden keruuta, puutarhahommia ja omenamehun tekoa loppupäivä. Syksyinen vaihdantatalouskin oli voimissaan, sain toisilta ystäviltämme mehulingon lainaan ja toisilta porkkanoita omenoihin vaihdettuna. Mehulingolla tehty tuoremehu on kyllä tosi hyvää! Mutta aikaahan tuo askartelu ottaa. 

Tänään on ollut sateinen keli mutta siitä huolimatta lähdin Vampin kanssa bussilla Kauppiin Tampere Grand Prix-kutsukisoja katsomaan koska Vampin emo Geena juoksi siellä ja kisojen perään oli sovittuna vähän pentuemiittiä + vieheenvetoa pennuille. Vamppi juoksi noista ensimmäisenä ja hyvällä innolla vaikka rata oli ihan vesilammikoilla. Seppo toi Samban sen verran näytille Sökövintin porukalle että ystävällisesti nouti meidät Samba mukanaan. Tänään ei kyllä tehdä muuta "hyödyllistä". Ai niin ja uusi ennätyskin tuli tänään tehtyä, koirat antoivat minun nukkua 10.40 asti! Tähän osaltaan oli syynä varmaan se että laitoin kissat alakertaan yöksi, ne eivät vuorostaan herätelleet koiria aamulla. Kissat nukkuvat mielellään alakerrassa koska tykkäävät kylppärin lattialämmityksestä. Ja saunakin oli juuri ollut päällä. 

Mutta ei täällä kummenpaa. Ensi viikolla hoidan ma-ke Maukkaa eli Ritun Flora-emoa ja siitä laittanen pari kuvaakin. Tiistaina on varmaankin syksyn viimeiset ratatreenit. Täytyy siis keksiä muuta aktivointia teinarille.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Kissanpäivä ja syyspuuhia

Nyt on sitten syksyn ensimmäiset tulet takassa, hyvin vetää onneksi :). Tämä päivä meni omenoita kerätessä Evan kanssa, sitä ennen juoksutin kyllä koirista puhdit pois 3 italiaanon ja 2 muun whippetin voimin, kiitos vaan seurasta. Omenoiden säilöminen töksähti laitepuolelle, sähköisestä soseuttajasta meni yksi osa rikki. Riivattua, muutenkin 4 tunnin ulkoilu jo ramaisee. Onneksi en ehtinyt aloittaa keittämis&pilkkomisrumbaa. Sen sijaan tein tosi hyvää spelttipuuroa, soveltaen pakkauksen reseptistä:

5 isoa tai monta pientä omenaa raasteena
3 dl spelttihiutaleita
1 dl ruishiutaleita tai 1/2 leseitä
1 litra vettä
2 tl vaniliasokeria
1 tl suolaa
maun mukaan hunajaa, 3/4 dl tms.
(alkuperäisessä reseptissä oli lisäksi 2 dl puolukkaa)

Keitä puuroaineksia 20 min, suurin osa hauduttaen kannen alla. Lisää lopuksi omenat ja mausteet, anna hetki lämmetä. Oi että on hyvää! Huomenna teen omenahyvettä kun Anna tulee pitkästä aikaa käymään. Kyllähän omppuja voisi laittaa vaikka sämpylätaikinaan raasteena, pitää soveltaa. Täytyy myös tutkailla millä konstilla omenoiden kuivattaminen ilman kuivuria onnistuu. En ainakaan siihen lankoihin pujotteluun jaksaisi alkaa.

Eilen oli taas Mustissa&Mirrissä kissanpäivät. Siellä tuli viihdyttyä hyvin 4 tuntia Hannun, Pirkon ja kissojen kera. Hyvät ruoka yms palkinnot saatiin vaivannäöstä. Terralla oli kivaa. Ritua vähän nyppi. Seppo puolestaan tuli tänään ryytyneenä Kuopiosta hääreissulta, hänellä jatkui best manin tehtävät ja siellä vierähti kuulemma mukavasti perjantaista asti. Mutta onhan se pitkä matka autossa.


Hippua ei huvita.


Terra kyllä ehtisi.




Terran emo Nami on kuningatar.



Koirat saivat ikeasta keinotaljan, vähän helpommin pestävä kuin aito.



Näitä riittää taas omiksi tarpeiksi!

Sitten vielä muutama mukava kännykkäkuvat tämän viikon iltalenkiltä. Aika kivat arkimaastot lenkkilyyn meillä vaikka itse sanonkin.











sunnuntai 9. syyskuuta 2012

CG-pentuetapaaminen ja metsäretki

Pääsin eilen Jennin ja Esan kyydissä Porvoon lähellä tapahtuneeseen Sökövintin CG-pentujen tapaamiseen. Vaihtelevien kelien takia tähän tarkoitukseen oli vuokrattu pariksi tunniksi hevosmaneesi. 8 kk ikäiset pennut leikkivät ja juoksivat nätisti ja lujaa emonsa Geenan kanssa. Myös pienempi Theo-englanninkääpiöterrieri pysyi aika hyvin mukana menossa.




Hyvät tarjoilut oli niin ihmisille kuin koirillekin!


Hienoa kun on koira tälläisiltä kasvattajilta jotka näkevät vaivaa jo omissa kodeissaan asuvien kasvattiensakin osalta! Lämmin kiitos siitä.


Zeik hassuine värityksineen näyttää ihan Riolta.





Vamppi tunsi itsensä 47 cm mitoissaan vähän pieneksi greyhoundin rinnalla kuvasta päätellen.


Aasi päivysti tallin pihassa vapaana.

Tänään lähdin metsästämään sieniä Toiviosta. Reilu 4 tunnin reissu tuli tehtyä ja tuloksena vain pieniä suppilovahveroita ja muutama iso kanttarelli. Koirat kyllä painattivat itsensä ihan väsyksiin. Mielenkiintoista nähdä nyt mitä Samban koipi tuosta sanoo, vaikuttaako nivelrikkolääkitys jo. Pikkuisen sienihulluus taas vei joten tuli tuntia pidempi metsäosuus tuli tehtyä mitä olin aikonut.




Namiaaa!!






Missä ne sienet ovat? Rouskuja olisi ollut paremmin, pitänee suostua poimimaan niitä jos tuonne vielä sienienkuvat silmissä tänä syksynä tulee mentyä. Ja tuleehan tietysti, jätin pienimpiä suppiksia vielä mättäälle sillä ajatuksella että vähän kasvaisivat. Aurinkoinen sää ja 3 tuntia luonnossaliikkumista näkemättä yhtään ihmistä saivat myös osaltaan intoutumaan. 


perjantai 7. syyskuuta 2012

Kumibarbiet

Saimme Evalta aika railakkaat koiranäyttelytuliaiset Samballe ja Vampille. Vaikka Vampin barbeja noista tuli kun ne sitä enemmän kiinnostavat, "Jee, näistä lähtee ääntä!!". Tai sitten se tyttönä vaan ymmärtää nukkeleikkejä. Kiitos Eva!


Hmm, jotain tuttua näiden ulkonäössä on ;)


Muutoin viikko on mennyt melko kohtuullisella liikunnalla, ei mitään hurjia revittelyitä. Vampin kanssa kävimme Jaakon koirien kanssa muistaakseni maanantaina heittelemässä lelua.




Kettuterrieri sopi hyvin sakkiin. Pihlajat ovat olleet pullollaan marjoja!


Hetki ennen räpsähdystä.


Sitten sellainen nolompi juttu. Meidän hirwiöwippettimme ottivat ensimmäistä kertaa senkan jonkun muun koirasta, tarkemmin sanottuna duunin kautta puolitutun naisihmisen bullterrieristä. Emme ole nähneet sitä kun pari kertaa mutta molemmat koirani ovat tykänneet kyseisestä koheltavasta leikkikaverista kovasti. Se tuntuu myös tykkäävän siitä että sitä pyöritellään ympäriinsä joten meidän pässinpäät kävivät pyörittelemään sitä oikein sakinhivutusmielessä, valkoinen "muumi" töppöjalat suorana taivasta kohti ja nämä kummallakin puolella kurkussa kiinni. Sellaista pörhistelyä tuo vain oli mutta tilanne näytti siltä että voi eskaloitua ja enpä minä noita piuhaan saanut ennen kuin bullukan otsa oli veressä ja sitä levitettynä myös kaulaan. Otsassa oli pieni reikä sorasta tai hampaasta mutta hyvinhän se veritippa kuolalla notkistettuna leviää pitkin valkoista koiraa! Ei ollut kuulemma ensimmäinen kerta eikä omistaja ollut päälisin puolin moksiskaan. Mutta pistää kyllä ajattelemaan, pitäisikö meidän suosista käyttää noilla kennelkuonokoppia koirapuistoillessa jos paikalla on vieraita koiria. Kai sitä täytyy kokeilla. Ja onneksi pian avautuu meidän "luksuskoirapuistomme" leirintäalue leirikauden päätyttyä. Siellä saa olla kokolailla omin puikkonokkineen ellei ole kutsumalla kutsunut seuraa.

Huomenna on Sökövintin CG-pentuemiittinki eteläsuomalaisessa hevosmaneesissa. Ei tarvitse kastella itseään jos sataa. Leivoin äsken omenapiirakan, jospa tuo saataisiin siellä syötyä. Sepolla on viikonlopun dj-hommia, en valitettavasti taida jaksaa osallistua keikoille. Pakko saada välillä nukkua kunnon yöunia. Ensi viikonloppuna on myös näitä hyviä yöunia luvassa, tosin lauantaina päivällä pönötän Nekalan Mustissa&Mirrissä taas kissanpäivien varjolla Ritu kainalossa. Hippu, Hannu ja Pirkkokin kuulemma jonkun abynsä kanssa on tulossa joten välillä kissamaista menoa. Saa tulla moikkaamaan!


keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Samba aka Wolverine

Niin, muistattehan Marveleista herran joka paranee aina ja kaikesta? Samballa on ollut adamantiumin sijaan titaania jalassaan joka on parantunut ihmeellisestä määrästä vakavia vammoja joita sitä hoitanut ortopedi minulle ja Sepolle tänään selosti. Huh huh, ihmeellistä että se on tänään tässä ja tuossa kunnossa! Taitavia ovat lääkäritkin joka tätä kovan onnen koiraa ovat auttaneet!

Noh, nyt haettiin syytä rasituksesta tuleviin ja meneviin ontumisiin. Juha Kallio totesi että kyynärnivel on turvoksissa ja aristaa taivutettaessa. Jalka kuvattiin ja todettiin seuraavia asioita:

Jalan luuntiheys on hyvä, koira on voinut kuormittaa jalkaa hyvin joten luun vahvuus ei juuri eroa toisista jaloista. Oikeassa kyynärnivelessä erottuu nivelpintojen yhteensopimattomuus, tämä nivel oli sijoiltaan ja luu poikki joten ei ole ihme ettei ihan ennalleen ole palautunut. Nivelessä on alkavaa nivelrikkoa jota nyt aletaan hoitaa catrophen-pistoksilla (4 krt) ja kipulääkkeellä tarvittaessa. Kyselin myös ravintolisistä ja niistä on kuulemma tutkitusti apua nivelrikkokoirille joten sellaistakin pitänee etsiä käsiinsä. Todennäköisesti jalan aristus johtuu ylläolevasta.

Jalassa on lisäksi virheasento mutta tämän ei pitäisi juurikaan haitata, murtumakohdat eivät arista tutkittaessa. Ranteen  yläpuolelle mistä ranne on ollut murtuman takia levytettynä ja  josta se on murtunut  uudestaan levyn myötäisesti pystysuunnassa kesken parantumisen toisen koiran hyökkäyksen takia, on kuitenkin tullut uudisluumuutos kyynär- ja värttinäluun väliin. Luukalvot ovat ilmeisesti ärtyneet toimenpiteistä ja kehittäneet väliinsä luutuman. Tämä voi itsessään aiheuttaa kipua ääriliikunnassa kun ko luut normaalitilassa ovat toisistaan irrallaan. Harvoin tälläiset voivat olla merkkinä luukasvaimesta ja luusyöpä paljon kärsineellä koiralla on toki sitten jo lopetuksen paikka. Kyseinen lääkäri ei pidä etujalan poistoa missään tilanteessa suotavana toimenpiteenä, siitä olemme yhtä mieltä. Jos tämä luutuman kohta alkaa aristaa, turvota tai muuten muuttua niin täytyy kuvata nopeammin, jos ei niin esim puolen vuoden kuluttua on ihan hyvä.

Minulle jäi hyvä mieli tuosta käynnistä koska Samballa on lupa ja oikeastaan käsky liikkua ihan niin paljon kuin jaksaa, välttäen kuitenkaan täysillä päästelyä kontrolloimattomissa oloissa kuten jäniksen perässä. Myöskään noutoleikkejä ei saisi harrastaa joten keksitään sitten muuta yhteistä puuhastelua. Vetoleikkejä Vampin kanssa ja muitten koirien kanssa juoksemista esim koirapuistossa saa harrastaa ihan huoletta. Suurta riskiä luuston pettämisestä ei ole :).

tiistai 4. syyskuuta 2012

Alkysyksyä


Tälläinen tiistaiehtoo tänään.




Sambaa ei innostanut lutaaminen.





 Mutta makupaljon etsiminen nurtsilta sentään vähän kiinnosti.


Vetoleikkiäkin ottivat malliksi hetken aikaa kun heitin Vampin tuomaa lelua.


Meillä oli eilen dramaattinen kohtaaminen bordeauxindoggin näköisen raskasrakenteisen ja ison kuparinvärisen molossikoiran kanssa joka hyökkäsiä vapaana lähirivarin etuovelta muristen luoksemme. Minä huusin kuin viimeistä päivää ja työnnän kumpparia väliin joten Samba säästyi pelkällä kuolaisella takapuolella ja me kaikki pelästyksellä - jouduin nimittäin itse asettumaan koirien väliin ja uhkailemaan vieraan koiran pois, sitä ei tultu hakemaan. Oli kaiketi karkuteillä. Menimme koirapuistoon koska meillä oli siellä treffit toisten whipujen kanssa enkä kerta kaikkiaan uskaltanut heti lähteä kohti kotia kun joudumme kulkemaan niin läheltä tuota paikkaa. Näitten kanssa Samba juoksi mutta alkoi onnahdella. Ja tänä aamuna kaiken huipuksi kompuroin itse aamulla koiria ulosviedessäni, Samban askeleet sekosivat ja se astui huonosti leikatulle jalalleen. Sen jälkeen se kulki hetken jalka eteenpäin taivutettuna ja muutenkin aamun ontuen. Parin viikon päähän varaamaani ortopedin kontrolliaikaa piti siis kiireenvilkkaa aikaistaa. Se on huomenna edessä. Tänään ollaan hiippailtu hissuksiin nuuskintalenkki rantaan jonka jälkeen koirat etsivät nameja puutarhasta ja Vamppi pääsi vielä koirapuistoon juoksemaan parin tutun whippetin kanssa. Toivotaan että kolmeen kertaan leikatussa Samban jalassa on kaikki titaanit sun muut paikoillaan ja saataisiin tarkempia hoito-ohjeita siitä, miten näihin noin kerran viikossa raskaamman liikunnan jälkeen ilmeneviin ja omia aikojaan päivän levolla yleensä häviäviin ontumisiin pitäisi suhtautua. Juosta ja leikkiä pitää mieleltään nuoren koiran saada mutta jotain ravintolisää mahdollisen nivelrikon takia tai särkylääkettä huonojen päivien varalle olisi hyvä saada. Neljänteen leikkaukseen ei enää ole mielestäni eettistä samaa koiraa ajaa joten "konservatiivisella" hoidolla edetään. Ja tärkeintä on kivuton kiva arki.