Tässä ensimmäiset kuvat paluumuuttajasta eilisillalta meiltä. Ritu on edelleen aivan yhtä ihanan luottavainan ja ihmisläheinen kissa kuin tähänkin asti eli kissa palasi fyysisesti ja psyykkisesti hyvinhoidettuna takaisin. Se on tähän mennessä asunut kahdella eri omistajalla ja palautui jo toista kertaa minulle joten en TODELLAKAAN halua enää sitä sijoittaa eteenpäin. Tälläinen kodista toiseen pompottelu on kasvattaja minulle henkilökohtainen epäonnistuminen kun en ole osannut valita oikeaa kotia oikealle kissalle tai päin vastoin, sopivaa kissaa sopiville ihmisille. Mutta en todellakaan halua nähdä Ritun paluuta mitään negatiivisena asiana, tämä on nyt minulle mahdollisuus saada itse valvoa ja päättää sen loppuelämästä että se juuri sellaista hoivaa ja huomiota mitä sille haluan annettavan.
Eli tälläinen odottamaton käänne! Mirin kuoleman jälkeen minulla on ollut kovasti ikävä cornish rex-kissoja omine hauskoine tapoineen ja suloisen pehmeine turkkeineen joten Ritu hoitaa kyllä mitä parhaimmalla tavalla kytevän "rex-kuumeeni". Toivotaan että se sopeutuu taas meidän pieneen lemmikkilaumaamme ja Fridasta tulee meille oikein onnellinen joululahja taloon :). Laitoin Ritun eilen nukkumaan saunalle jonka eteisen oven alta muut kissat saivat haistella sitä turvallisesti ja vaihdoin Ritun pedin koiralla olleeseen ja kissojen leluja keskenään jotta ne pääsivät vaihtamaan hajuja turvallisesti.
Minulla oli viikonlopuksi kovasti suunnitelmia, olin ottanut perjantaille talvilomapäivän koska Sepon toisella yhtyeellä Machine Parkilla on tänään keikka Helsingissä Gloriassa. Tarkoitus oli majoittua yksi yö hotellissa ja toinen ystävän luona (Ernoa olisi ollut tosi kiva nähdä pitkästä aikaa!) ja lauantaina tavata piiitkästä aikaa käsi- ja taideteollisen koulun aikaisia opiskelukavereitani joita osaa tapaan hyvin harvakseltaan koska he asuvat mm Jyväskylässä, Porvoossa ja Helsingissä ja osalla on pienet lapset joten aikataulujen järjestely ei helposti onnistu. Mutta eihän minulla olisi ollut muuta mielessä kuin kotieläinten tilanne eikä toisiaan vierastavia lemmikeitä ole reilua jättää hoitajankaan hoiviin, kissat kun saattavat tapella verisestikin jos niikseen on. Joten minulla on nyt sitten pitkä kotiviikonloppu aluillaan. Lemmikkien hyvinvointi vaikuttaa aivan suoraan meidän niitten kanssa asuvien ihmistenkin hyvinvointiin ja halusin että Ritun paluu tapahtuisi valvotusti ja turvallisesti.
Kävin aamulla Hertan kanssa reippaalla lenkillä ja päästin sen jälkeen Ritun tutustumaan koiraan ilman muita kissoja. Hertta oli perusinnokas ja ystävällinen, Ritu vierasti mutta ei ollut mitenkään hysteerinen. Joten päästin Terran ja Hipun paikalle. Terra, tuo luottotyttö käyttäytyi taas aivan mahtavan järkevästi ja hienotunteisesti. Tokihan se vähän sähähteli mutta ei alkanut härkkiä perään vaan touhusi omiaan katsellen lintuja kiipeilypuusta jne. Hippu-paran osalta minulla oli sellainen olo että olen tuonut vanhan koulukiusaajan takaisin sen mielenrauhaa häiritsemään ja siltä se aluksi vaikuttikin, häntä paksuna ja matalana sähisten. Tässä tilanteessa sekä Hipulla että Ritulla pysyi hienosti korvat kuulolla ja kun olin vaan vieressä ja juttelin kissoille, agressio hellitti vähän ja Hippu osaa rauhoittua kun ei suoraan näe Ritua. Noitten kahden tilanne on vielä kiikun kaakun, jos pystyn pitämään ne valvotusti muutaman päivän niin että tottuvat toistensa ulkonäköön ja hajuun eikä tule yhteenottoja, asiat varmasti järjestyvät. Mutta kissojen ollessa kyseessä tilanteet ovat hyvin herkkiä ja täytyy varautua siihenkin että täysi tappelu repeää. Sitä varten minulla on nahkaiset topatut työrukkaset saatavilla ja toki kissojen väliin täytyy koittaa saada peitto tai viltti, tappelu on valitettavan pahasti vielä mielessä noin viiden vuoden takaa kun Miri höykkyytti meille palautunutta sairasta Bela-poikaa niin että pissa ja veri vaan lensi :(. Kissojen välienselvittelyihin ei voi oikein mitenkään auktoriteetilla puuttua vaan täytyy vaan valvoa ettei vakavia juttuja tapahdu ja tottuvat ajan kanssa toisiinsa. Terra ja Ritu olivat niin hienoja tyttöjä että päivällä lukiessani molemmat makoilivat samaan aikaan sängyllä, välillä pääsi tuijotellessa pieni sähinä mikä loppui kun sanoin jotain ääneen. Oikein tasapainoisia ja järkeviä ladyjä. Olen varma että Terralla on vielä muistikuvia Ritusta ja ehkä muistakin rexeistäni, sehän on asunut suurimman osan elämästään, reilun kolme vuotta niin että näitä kikkurakarvoja on ollut taloudessa. Feliway-feromonihaihdutin puksuttaa alakerrassa jossa kissoilla on hiekkikset (yläkerrassa on myös yksi hiekkalaatikko nyt toistaiseksi), felifriend-suihketta on laitettu sekä koiraan että Rituun ja Terra ja Hippu ovat syöneet kaksi päivää homeopaattisia stressiä mahdollisesti helpottavia tabuja. Ei tässä ole enää kuin omistaja lääkitsemättä :P Mutta siis joo, ihan lupaavaa kun kaikki eläimet ovat vapaasti asunnossa paikallaollessani ja toistaiseksi kaikki on hyvin!
Sitten koirakuvia. Hertta kävi tänään leikkimässä Maikin kanssa josta on tässä vähän "ennen ja jälkeen"-kuvia koska se kävi elämänsä ensimmäistä kertaa trimmattavana keskiviikkona.
Pimeässä otettu = ennen trimmausta.
Sutjakka pikkukettu trimmin jälkeen!
Eli so far, so good! Kaikki te tutut saatte kyllä mielellään pitää peukkuja meille että Hippu ja Ritu saavat rakannettua pysyvän rauhan keskenään, Hertan ja Terran osalta en ole ollenkaan huolissani koska ne ovat niin perin tasapainoisia että pitävät kyllä puolensa. Hippu on vähän reppanampi mutta sekin on jo aikuinen kissa joten toivon että se pystyisi pitämään puolensa tappelematta tai toisaalta ahdistumatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti