Näin lähellä koira saa käydä pienellä märinällä. Leikittämisen tai muun lähentelyn yrityksestä tulee sähinää mutta ei juurikaan tassua eikä kissa tosiaankaan hypi silmille.
Vieressä seurataan narinaa "jumaleissön! koittakkee käyttäytyä"-ilmeillä.
Tähän mennessä viikon paras juttu ovat olleet Evan Hertalle ompelemat töppöset. Tulitikkuaski on mittakaavana. Hän teki saman tien kaksi paria, tässä varpaista vahvistetut, toiset ovat saman väriset perusfleecet. Niitten kanssa on nyt tehty kunnon pakkasessa kaksi 40 min lenkkiä ja en voi kun kehua! "Saapikkaat" ovat tarpeeksi pikät eli tassu pysyy lämpimänä ja ennen kaikkea, tossu jalassa. Tarranauhat ovat sopivan jämäkästi tarrraantuvat. Hertta ei koita poistaa niitä ravistelemalla eikä menosta huomaa mitenkään että jalassa olisi jotain ylimääräistä :). Lämmin kiitos vaatturille että meidän pikkusingerin koivissa pysyy nyt lämmikettä ja pystymme jatkamaan toivottavasti pian pidempienkin lenkkien kanssa ulkoilua. Kukapa sitä paleltumia tieten tahtoen haluaisi! Välillä täytyy tuulettua ja antaa kissojenkin olla rauhassa. Samalla hyvällä tossumallilla tuli viime talvena harjoteltua koiran pukemista Rio ja Samba-whippettien kanssa. Näistä Rio-koira voi valitettavasti nykyisin huonosti sairastaen saattohoitovaiheen syöpää. Kovasti voimia Rion hoitojoukoille ja halaus näin etänä jos blogini osuu silmiinne. Meidän kissojen narinat on murheista pienimpiä.
Mukavaa että siellä sujuu jo yhteiselo noinkin hyvin! Ja onpas muuten hyvän oloiset töppöset Hertalla. En tiedä, onko Tyyne-neiti tullut jo vanhaksi, kun tänä talvena jo parissa kymmenessä pakkasasteessa alkaa kipristellä varpaitaan, viime vuonna näillä lukemilla mentiin vaan entistä lujempaa. Pitää ehkä hankkia sillekin jotkut töppöset kokeiluun.
VastaaPoista