Enimmäkseen hissun kissun

Marraskuu sen kun pyörii eteenpäin.  Pimeätä, lämmintä ja luokattoman märkää. Kummasti on tuo soffa  takan vieressä houkutellut. Puolet viikosta meni muutenkin ikävällä fiiliksellä kun hyvä ystäväni joutui äkillisesti kolmeksi päivää sairaalan sydänosastolle, lenkkitreffiemme sijaan hänellä oli vähän toisenmoista ohjelmaa meno. Onneksi lopulta ei ollut kyse sepelvaltimotaudista mitä lääkärit ensin epäilivät. Hurja pelästytys mutta ainakin tutkittiin kunnolla, mistä rintakipu johtui. Helpotuksen huokaus ja loppu hyvin, kaikki hyvin.

Lauantaina tein koirien kanssa kunnon metsäreissun vaikka olikin satanut paljon. Metsä oli todella märkä ja osittain liukas.

Hevonenkin oli luistellut samaa reittiä aikaisemmin samana päivänä.

Samballe valitettavasti tuollainen 2,5 tunnin reissu josta yli puolet vapaana, oli vähän liian raskas tällä kelillä ja se oli illalla vähän kolotuksesta kärsivän oloinen vaikkei ontunutkaan joten annoin varmuuden vuoksi särkylääkkeen. Tänään on liikkunut ihan nätisti joten ei onneksi sen kummempaa. Nopeitten koirien kanssa epävakaa maaston pohja on aina kohtuullisen riskaabeli, aina voi sattua ja tapahtua joten tänä syksynä ei olla päästä rallailemaan oikein kunnolla. Tulisi jo se talvi!

Seppo on tehnyt tämän viikonlopun musiikkia rauhassa ja olen koittanut olla häiriköimättä. Joten hilpaisin tänään erään ystäväni kanssa Sara Hildénin taidemuseoon ja Galleria Rajatilaan. Tuuli sen kun tuiversi Näsijärveltä ja kuului mielenkiintoisena taustameluna taidenäyttelyyn. 

Melkoisen myrskyinen keli teki eilen illalla taivaasta todella jännittävän näköisen kun tuuli kuljetti pilviä kuun yli, aika nätisti tämä halvin lumiapuhelin näköjään onnistuu piemeäkuvauksessa:

Laitetaanpa vielä vähän ruokajuttua. Minulla on vähän livahtamassa syöminen taas kaamospupeltamisen puolelle joten päätin että syön nyt ainakin jouluun asti arkisin mahdollisimman vegaanisesti. Kaikenmoista tekemistä on luvassa joten en tee viikonloppuisista ulkona syömisistä sen vaikeampaa mitä se kasvissyöjällä on mutta kyllähän tässä on oikeasti aiheellista ennen jouluisia juusto&suklaaorgioita katsoa mitä syön. Herkuttelu kuuluu jouluun mutta arkena voi vähän tsempata. Lisäksi olen täysin korviani myöten täynnä rahka-raejuusto-keventämistouhuja joten puuroa, talkkunaa, mysliä ja soija&kaurajogurtteja nyt vaihteeksi aamu- ja välipalaksi. Tällä hetkellä uunissa paistuu alkuviikon työevääksi intialaishenkistä kaalilaatikkoa mistä voin jakaa reseptinkin jos jollekulle ei heti tule mieleen, miten kaalilaatikosta tekisi vegaanisen intialaisversion ;). Tämä on myös gluteiinitonta ruokaa, tarkista kuitenkin käyttämäsi valmismausteet tästä varmistuaksesi jos on tärkeätä.

1 kg (tai reilu) keräkaalia

3-4 porkkanaa

2 punasipulia (tai tavallista, ja/tai valkosipulia)

1 paprika, minulla sattui olemaan keltainen

puoli pussia (olisiko 2 kahvimukillista) soijasuikaleita tai soijapaloja

purkki soijakermaa (myös turkkilainen jogurtti käy)

puoli purkkia esim. pataksin tikka masala-currytahnaa 

ruokaöljyä kuulottamiseen ja vuoan voiteluun

1 luomu kasvisliemikuutio

+ mausteita lisäksi oman maun mukana jos kaipaat

myös purkillinen tomaattimurskaa, tuore inkivääri ja ohra käyvät jos niitä tekee mieli.

Keitä puoli litraa vettä ja tee siitä kasvisliemi, lisää teelusikallinen currytahnaa ja soijasuikaleet. Laita kannen alle kiehumaan hiljaisella. Pilko sillä aikaa kasvikset. Aloita kuullotus laittamalla pannuun öljyä ja loput currytahnasta, sitten sipulit ja paprika, kohta perään kaalit. Määrä voi olla helpompi paistaa suosiolla kahdessa erässä. Itse laitoin lisämausteeksi kurkumaa, korianteria, inkivääriä, jeeraa, sarviapilaa ja pakastekuivattuja itämaisia yrttejä, myös limelehdet kävisivät tosi hyvin. Lopuksi kerma ja  thaichiliä. Sekota soijasuikaleet liemineen joukkoon ja lisää vähän vettä, mukillinen ainakin. Tämä satsi menee isoon uunivuokaan. Paistetaan noin tunti, lämpö riippuu uunin ärhäkkyydestä. Paistoin ensin puoli tuntia 200 ja lopuksi kannen tai folio päällä haudutusta ainakin puoli tuntia 150 asteessa. Tämä on tosi hyvää myös vähemmällä kermalla + sen tilalle tomaattimurskaa tetra ja vähän reilummin chiliä. Currytahna säilyy jääkaapissa ainakin 2-3 viikkoa eli siihen asti kun tekee mieli seuraavan kerran tätä tai linssikeittoa.  Lopusta kaalinpäästä sitten vaikka kaalipiirakka tai coleslawta.

Kissa kipeänä ja muita syksyn tapahtumia

Onpahan ollut varsinaiset pari viikkoa taasen, mukavia (ja vähemmän mukavia) tapahtumia ja taloushuolia. Alkaen siitä että mieheni lomautettiin "toistaiseksi" jolloin minä loihe lausumaan että nyt olisi mukavaa että lemmikit olisivat terveenä pari kuukautta koska sen verran taitaa mennä että ansiosidonnainan päiväraha alkaa ilmaantumaan tilille. Siinä ei sitten montaa päivää mennytkään kun Terra karkasi häneltä pihalle ja Seppo päätti ilahduttaa kissaa päästämällä sen ulkotarhaan luvan kanssa kerran aurinkokin paistoi. Virhe! Sisäkissalle marraskuun alun kelit ovat liian kylmiä ja pissatulehdushan siinä alkoi vuorokauden kuluttua ulkoilusta. Virtsanäytteen saaminen olikin aika työlästä kun kissa oli pissaillut rakkonsa aivan rutikuivaksi helpottaakseen oloaan. Ultraäänellä rakon läpi neulalla ei onnistunut joten katetroimikseksi meni 1 ml näytteen saamiseksi. Näytteessä oli paljon verta ja bakteereja eli oikein tyypillinen löydös tulehdukseen, onneksi ei kiviä eikä kiteitä kuitenkaan. Nuo vaatisivat muutoksia kissojen ruokavalioon joten vähän helpommalla pääsimme, ja hieman alle 200€ laskulla. 10 päivää antibioottia ja kipulääkettä. Ruokavalion muutokset ovat meillä aina hankalia kun varsinkin Frida oksentaa helposti ja Terra taas vähän eri ruoista. Vähällähän me olemme kissojen kanssa päässeet kun koskaa aiemmin ei ole ollut mitään pissavaivoja ja nytkään Terra ei ole tehnyt hiekkalaatikkonsa ulkopuolelle pissoja. Samalla tuli tsekattua hampaat ja takimmaisissa poskihampaissa on sen verran hammaskiveä että ne putsataan tässä talven mittaa.

Sitten pari kissakuvaa. Kävin hoitamassa parina päivänä Flora-Maukkaa eli Hathor Fire In Cairoa. Sillähän on aika railakas ruoka-aineallergia mikä oli jonkun aikaa hyvässä kunnossa atopica-allergialääkkeen kanssa. Valitettavasti eräs suuri ruokafirma muutti allergiaruokansa koostumusta mikä aiheutti  monenlaista ongelmaa ja nyt Maukka on tarvinnut kortisonia atopican lisäksi ettei se jynssäisi ihoonsa reikiä. Kortisoni lihottaa ja altistaa ikääntyvän kissan diabetekselle mutta elämänlaatua se parantaa joten eihän tässä ole vaihtoehtoja. Ikää on kuitenkin jo yli 10 vuotta ja oireettomaksi tekevää ruokavaliota ei ole valitettavasti löytynyt. Maukka oli hyvin kiitollinen seurasta ja se on mukavan helppo kissa lääkitä. Kyseessä on Fridan emo kuten kuvasta näkyy.

Loppuviikosta tulikin sitten mukavia uutisia pari päivää ennen kuin mieheni lomautuksen piti alkaa, hommia olisikin taas tarjolla ainakin joksikin aikaa. Helpotuksen huokaus. On tämä huonoa aikaa työntekijälle monessa firmassa, todella monella ystävälläni on yt:t päällä ja irtisanomisiakin on ollut. 

Nyt sunnuntaina on isänpäivä mutta säätiedotus lupasi parempaa ilmaa lauantaille joten päätimme lähteä porukalla Urjalaan metsäretkeilemään. Isälläni on tekeillä metsäänsä komea laavu retkeilypaikaksi joten koitimme olla vähän apunakin, keillä selkä kantamista kesti. Itse heräilen nykyisin noin puolina viikon öistä selkäkipuun joten en valitettavasti ollut kovin hyödyllinen. Vähäsen suppilovahveroita onnistuin kuitenkin keräämään :)

Näin ne rakennushommat sujuvat melkein eläkeiässä! Wau!!

Onneksi nämä peuranluut olivat niin putsattuja etteivät kiinnostaneet koiria. Makkaraa ja munkkeja saivat kyllä ihan juhlaksi asti.

 Siskoni ja Seppo voimailevat, toivottavasti eivät ole tänään liittymässä selkävaivaisiin.

Nokipannukahvi kyllä maistui, kiitoksia!

Illalla poikkesivat vielä Tuija ja Jari kaffelle, kerrankin minulla oli itse leivottua pullaa tarjolla. Tuliaissuklaat olivat myös herkullisia.

Monenlaisia suruja ja murheita on nyt ystävilläkin riittänyt syksyyn joten viikko sitten oli aiheellista pitää oikein iloiset juhlat samhain-halloweenin kunniaksi. Ihanan kamalia olimmekin! ja Bella Morten porukka johon Seppo kuuluu, järjesti hyvät levymusiikkikekkerit koko porukalle Laternassa.

Botanisti.

Carrie.

Tähän musiikkia liippaavaan aiheeseen voinen vielä laittaa taannoiselta Tukholman retkeltä Elinan kameraan tarttuneen kuvan mikä naurattaa edelleen melkoisesti. Pouppée Fabrikk on loistava liveyhtye (vaikka levyllisen tai parin kuuntelu vaatiikin siihen sopivan mielentilan) jonka olen ilokseni nähnyt kaksi kertaa Ruotsissa ja kerran Saksassa heidän alettuaan pitkän tauon jälkeen keikkailla lähivuosina. Tukholmassa kävi sitten niin että Pouppéen herrat ilmaantuivat tanssisalin puolelle illalla Bodyfesteillä ja tälläinen fanikuva tallentui. Henrik Björkk on kyllä sen kokoinen viikinki että jopa meikäläinen tunsi olonsa kovin pieneksi ja hiljaiseksi. Todistusaineisto ohessa. Kiitos Elina kun patistit kuvaan ;).

Pidetään ihmiset huoli toisistamme näin marraskuun harmaissa maisemissa, sosiaalisuus ei koskaan ole pahasta. Kai se täytyy taas lähteä kohta vesisateeseen lenkille. Johan tässä tuli takan päällinen ja siitä riehaantuessani myös keittiö mopattua kun kissa kävi oksentamassa sinne heti aamusta, kaikenmoista kosteaa ruokaa kun on nyt tyrkyllä että Terralta huuhtoutuisi pöpöt pois rakosta virtsan mukana. Olisin voinut nauttia kyllä aamiaisesta enemmän ilman kyseistä mutta onhan tässä jo herkuteltu. Ja sienirisoton tekeminen on jo mielessä.

Mukavaa isänpäivää kaikille isäihmisille!

-muokkaus- tulipas jumalattoman hyvää risottoa. Ihan pirkka risottoriisipakkauksen herkkusenirisoton ohjeella alkuun mutta kanaliemen sijaan kasvislientä. Sekaan kevyesti pannulla käytetyt suppilovahverot niin että niissä on vielä vähän nestettä irrallaan. Lisäksi loraus tryffeliöljyä ja reilusti mustaapippuria. Kypsään lisäsin vielä pari kourallista juustoraastetta, tällä kertaa ihan tylsästi arlan 17% kermajuustoa mutta eipä tuo haitannut, mustapippuri ja tryffeli ovat ihan tarpeeksi teräviä makuja niin että parmesan olisi saattanut jopa hukata tuoreitten metsäsienien maun. NAM!

Vikin&Loten kuulumisia sekä "syksyn satoa"

Kävin tänään katsomassa kotia kolmisen viikkoa sitten vaihtaneita kasvattejani. Likat vaikuttavat hyvin kotiutuneilta ja reippailta. Viki esitteli minulle heti sekä kylppärin että keittiön juomisfaciliteetit eli kuinka käsienpesualtaassa käydään kinuamassa kraananaukaisu että saadaan tuoretta vettä. Sattui hyvin sateinen ilta joten pokkarillani otetut kuvat eivät tee oikeutta näille simpsakoille neideille. Kummallakin on hyvä turkki ja ikäisekseen kissaksi jalkava hoikka kroppa, ei mitään tankkitalleroita ;) kun vasta 9. ja 10. vuoden iässä mennämelskataan. Kissat ovat antaneet uuden omistajansa nukkua rauhassa joka on helpottava tieto, joskus rexit ovat niin tuppautuvaisia että herkempiuninen ei niitten kanssa pienessä asunnossa pysty nukkumaan. Meilläkin Ritu on harrastanut sitä että jos kylässä on pari yövierasta jotka nukkuvat eri kerroksessa, kumpikin kertoo aamulla että "En saanut kyllä nukuttua koko yönä kun kissa tamppasi ja polki koko yön!" - Ritu kun on vieraanvaraisena juossut vuorotellen kummankin kerroksen yövieraan luo riekkumaan. Itse olen niin valitettavan herkkäuninen etten nuku minkään elikon kanssa ellei se ole sairaana tms erikoistarkkailussa.

Lotte eli Nerikomin Charlotte St.

Viki, Nerikomin Russian Roulette.

Näissä mennään niin ilmeellä että Alli-mummeli tulee väkisinkin mieleen. Ja miksei vähän Tiiti-siskokin ;).

Kissoista yleensä vielä.

Näin syksyllä mielenpäällä on suuri löytökissojen määrä josta syystä en tiedä, tuleeko meille enää jatkossa rotukissoja vaikka näistä omistani valtavasti pidänkin. Niin pitkään kun ihmiset eivät noudata kahta kissan perusoikeutta, Suomessa on kodittomia kissoja murheeksi asti. Ne ovat:

1. Maalla vapaana liikkuvat kissat ulkoilevat vain leikattuina (steriloituna/kastroituna). Kun kissat eivät tee pentueita joita ei ole haluttu, ei kissoja työnnetä vastuuttomiin koteihin jotka eivät taaskaan huolehdi kissojensa hoidosta. Jos et raaski leikkuuttaa kissaasi, älä ota kissaa alun perinkään!

2. Taajamassa kissan on oikeus elää sisäkissana niin ettei se ulkoile vapaana. Valvotusti eli tarhassa, valjaissa tai turvalliseksi verkotetulla/lasitetulla parvekkeella kissa toki nauttii ulkoilusta turvallisesti. Silloin kissa ei karkaa, häviä eikä jää auton alle niin helposti kuin tuntuu käyvän.

Nykyään ei käytännössä ole "kesäkissoja", on vaan vastuttomien ihmisten kissoja jotka eivät huolehdi eläintensä peruhoidosta ja antavat niitten lisääntyä hallitsemattomasti. Ymmärtämättömän ja täysin rahattoman ei pidä ottaa mitään lemmikkieläintä vastuulleen. Jos lemmikin perushoidosta ei huolehdita on asian havaitsevan vastuulla puuttua asiaan. Maalla hiirestävä kissa on hyötyeläin ja sillä on oikeus saada samalla tavoin hyvä ja järkevä perushoito, myös sairaanhoito, kuin muittenkin kotieläinten.

Mukavia kissauutisia

Kodinvaihtajarexit Viki ja Lotte ovat nyt asuneet pari viikkoa työkaverini luona ja kaikki on sujunut hienosti. Hyvin osaavat jo pompottaa uutta omistajaansa mm kampaamaan Vikiä aamulla hiusharjalla että tukka on hyvin ja avaamaan vesikraanaa koska tuore juokseva vesi on toki paljon parempaa juotavaa kuin kupissa oleva :). Kissat ovat olleet järkevän rauhallisia ja antaneet Lauran nukkua yöunensa rauhassa vaikka yksiöön muuttivatkin. Todella hieno juttu! Olen menossa kylään parin viikon päästä samaan aikaan kun kissojen entinen omistaja tulee tekemään paperityöt omistajan vaihdoksesta, mukavaa nähdä Veronicaakin pitkästä aikaa. Eli otan sitten toivottavasti vähän tuoreita valokuvia näistä 9 ja 10-vuotiaista kasvateistani. Vikillä on jatkossa seurattava suun kuntoa kun ennen kodinvaihtoa siltä poistettiin Oivassa pari huonoksi mennyttä hammasta. Pitkää ja mahdollisimman tervettä ikää toivotan kummallekin!

Tässä Ritun punanenätervehdys siskolle ja siskopuolelle!

Lokakuun kuvasatoa

En ole jaksanut bloggailla koska hartiani ovat olleet aika pahasti jumissa, lihasrelaksantteja on saanut syödä. Eli neulominen ja turha koneella istuminen ovat nyt kiellettyjen listalla. Viime viikonloppuinen sienestäminen ja sienten käsittely ei ehkä myöskään ollut just sitä mitä lääkäri olisi suositellut. Mutta tulipa jotain talven varalle. Koirat ovat joutuneet olemaan epäsosiaalisia koska epäilin niillä nenäpunkkiä. Viimeiset milbemax-tabut saivat viime tiistaina joten ensi viikon loppupuolella pitäisi olla jo se riesa taltutettuna kunnes taas koirapuistosta tms osuu kohdalle. Ulkoilukelit ovat onneksi olleet enimmäkseen hyviä.

Aamu Härmälässä.

Keskustassa.

Sieniretkeilijä Urjalassa.

Pyhäjärveä. Kävelin koirien ja ystäväni kanssa torstaina Pyynikin näkötornille munkkikaffelle. Hyvä kolmen tunnin lenkki.

Perjantaina paistoi aurinko Härmälässä. 

Sabmaa lähestyy uhkaava VILLITYSKOHTAUS!

Peltolammilla oli pakko ottaa tänää useampi kuva joutsenperheestä. Pyhäjärvellä olen nähnyt juotsenia vain kaksistaan-kolmistaan liikkeellä tänä syksynä. Kyllä lintujen muutto on vauhdissa jo.