Hertan uurna tuli tänään postissa. Paketti jota en olisi halunnut hakea jouluruuhkassa, tai muutenkaan. Jos Härmälässä mutistaan että kaiken maailman hulluja, sellainen zombien näköinen nainen itkeä tihrusti keskellä hyvää jouluryysistä pieni pahvilaatikko sylissään niin tiedätte kenestä taisi olla kyse.
Taidamme käydä ripottelemassa tuhkan Urjalaan isäni metsän laitaan jouluaattona. Siellä Hertta piti hauskaa sieniretkillä ja siellä nukkuu perheemme muutkin koirat. Minusta uurnan säilyttäminen on hieman erikoista, mieluummin ekologisesti pahvia ja palamaan. Toivottavasti Eviran raportti tulee pian, minä haluaisin ihan oikeasti olla välillä iloinenkin.
Rauhallista joulua kuitenkin kaikille, kyllä se tästä, suunta on vain ylöspäin.
-Meillä oli hiljainen joulupäivä, sukulointireissun paluumatkalla kävimme Urjalassa metsäkävelyllä tyhjentämässä tuhkat siirtolohkareelle. Metsä oli aivan oudon vihreä joulukuuksi, varmaan olisi suppilovahvaroitakin vielä löytynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti