Pyynikillä

Tänään Hertta treenasi kanssamme pienessä määrin autoilua ja ihmisten ilmoilla olemista. Nappasimme Ilarin kyytiin ja ajoimme Pyynikille. Rosendahlin puistossa oli paljon auringonpalvojia ja pieni vauhdikas lenkkeilijä keräsi paljon huomiota. Onneksi suurin osa ihmisistä pysyi paikallaan joten koira sai vähän harjoitella sitäkin että tuijotuksesta ja hännänheilutuksesta huolimatta kaikkia ei kiinnosta treffata pikkukoiraa. Kävelimme kesäteatterin lavasteitten takaa alas sinne missä on patsas lätäkön keskellä ja siitä rantaan, koira pääsi pällistelemään sorsia läheltä.

Sitten menimme näkötornin kahvilan terassille munkkikahville. Kyseisellä terassilla on koirille vettä tarjolla kulhossa, erittäin ystävällistä. Hertta oli hetken sylissä ja siirtyi sen jälkeen pöydän alle syömään isoa namipalaa ettei koirattomia haitannut koiran pöydänlaidan lähellä nuohoaminen. Mitään negatiivisia kommentteja ei tullut, jäätelökioskilla jonottanut varttuneempi naisihminen totesi että Hertta oli "Parasta mitä hän on tänään Tampereella nähnyt!" ja oli viimeisen päälle onnellinen seurallisen pennun huomiosta ja kyseli rotua "Ei tämä varmaan ole chihuahuan ja rotwailerin risteytys?" jestas, multa menee maine jos ihmiset luulevat että kuljen chihun kanssa ;). Eipä sillä että liian hurjannäköisistäkään koirista pitäisin, hieman suretti puistossa vastaantulleitten jätkien amstaffi tms, korvat oli niin hurjan näköisesti typistetty tappelukoiratyyliin että hyh. Tavallinen staffi sentään oli ihan normaaleilla korvilla. 

Itse haimme jäätelöpaketin kaupasta ja aloitimme hiustalkoot. Terra pihalle kerran keittiössä touhusimme mistä on sinne suora näköyhteys ja Sepolle lyhyt kesätukka ja minulle ihan uusi väri vaalennuksen ja hennauksen kautta, oikein pirteää, kiitos Ilari! Hippu puolestaan sai huomiota pallonheittelyn merkeissä kun koira oli unten mailla ja Terra ulkotöissä.

Rio ja Samba pääsivät tänään siis vähän myöhempään lenkille, olin kotona vasta yhdeksan maissa siltä reissulta. Rio-parka pelästyi rantametsäpolulla pomppinutta räksänpoikasta kovasti, herra ei ole mikään varsinainen lintukoira. 

Hertta kiipesi tänään sisällä rappusia 5 porrasta ja osasi varovasti tulla ne alaskin, pian tuo vipeltää täällä ihan pitelemättömästi ;). Ulkorappuja tuo on noussut itse jo lauantaista asti.