jännitystä iltaan

No niin, onhan nyt sitten koettu jo ensimmäiset jännitykset Hertta-pennun hyvinvoinnin suhteenkin, phuh.

Päivä kului leppoisasti pyykkiä pesten ja kirjastossa käyden alkaen tietysti aamuherätyksestä kuudelta että pennulla pysyy hyvä vuorokausirytmi siisteys- ja syömishommien suhteen päällä. Terra näyttää tässä aamupuolesta otetussa kuvassa juuri siltä että "Ihan kiviäkin kiinnostaa nämä aamuherätykset!"

Mutta puuhakkaita ollaan oltu, keitin mm kickherneitä oikein hyvän satsin pakkaseen ja tein osasta hummuksentapaista tahnaa. Tahinia ja sitruunaa ei talosta löytynyt joten mausteena ja sidosaineena on mm appelsiinimehua ja aurinkokuivattujen tomaattien öljyä, seassa kasa mausteita ja kesäinen sipuli varsineen. Makoisaa paahdetun leivän päällä.

Ystäväni Helka tuli kylään viideltä ja istuimme kahvin jälkeen ulkona parisen tuntia Hertan kanssa. Pentu höselsi vauhtiin päästyään ilta-auringossa oikein kunnolla.

Käsillähän EI oman porukan kanssa leikitä mutta vieraat saattavat olla toinen juttu..

Hertta söi paljon ruohoa ja suussa kävi myös käpy, keppi ja minun sk 30-nivean aurinkovoiteella reilusti voideltuja käsiäni piti myös nuolla. En tajunnut kieltää kun olin ihoni voidellut jo aamulla ja lähes unohtanut koko asian. Sisään lähtiessämme huomasin että hertta vähän kuolaa. Sisällä se meni petiinsä ja huomasin heti että alusta on sen pään alta kuolassa. Kuolaa tuli todella reilusti joten tutkimme Helkan kanssa ettei hampaitten väliin ollut takertunut mitään ruohonkortta tai suussa näkynyt muuta epäilyttävää. Mietin jo pitäisikö koiralle antaa kyypakkausta mutta jos hyttynen tai muu ötökkä olisi pistänyt suun tai naaman alueelle, luulisi että se turvottaisi joten en alkanut kortisonia koiraan heti ensimmäisenä lykkäämään. Kello oli jo lähempänä yhdeksää joten päätin että seuraan koiran yleistilaa ennen kuin alan hälyttämään kasvattajaa tai eläinlääkäriä avuksi koska koira on tajuissaan vaikkakin väsynyt ja hieman kuuman oloinen. Siirsin Hertan syliini ja annoin pötkättää siinä vartin ja sitten se siirtyi takaisin boksiinsa josta otin viltin pois päätä ja ikkuna oli auki jotta mahdollinen lämpöhalvaus viilenisi. 

Yhdeksän jälkeen aloin tuumailla että noin pieni tirriäinen kuolaa varmaankin aika nopeasti itsestään nesteitä ulos joten elektrolyyttejä sisältävä nutrisal-liuos voisi olla tarpeeseen. Tätä ennen on huomattava että Hertta oli syönyt viimeksi klo 12 pintaan koska neljän jälkeen tarjottu ruoka ei tehnyt kauppaansa eikä suoraan sisälletultaessa tämän kuolausepisodin alkaessakaan tarjottu ruoka tai juoma tietenkään maistunut. Kaapistani löytyi myös avattu nutriplus-energia&ravinnegeelituubi kissojen jäljiltä. Joten tuumasin että kokeilen maistuuko ko erittäin hyvin maistuva valmiste Hertalle suoraan suupieleen sormella annosteltuna koska kuolaaminen oli mielestäni ehkä vähän vähentynyt. No maistuihan se ja pentu taapersi ulos kopistaan lisätahnan toivossa jota laitoinkin sitten ab-piimän viereen tassille. Se maistui kokonaan ja reipastunut pentu teki pihalle viedessäni kaikki tarpeensa joten säikähdyksellä selvittiin. Jos tajunnantila olisi koiralla laskenut tai kuolaaminen olisi jatkunut tunteja niin päivystysreissuhan tästä olisi tullut. Hertta on nyt hörhöillyt sisällä ihan tavalliseen tapaan joten mistään vakavasta ei ole kyse. Täytyy jakossa olla tarkkana jos kuolaaminen uusii ja koittaa selvittää syy. Ainakin pari päivää taidan nyt pitää pitkähihaista tai olla tarkkana ettei minun aurinko-ongelmaisen voiteet menisi parempiin suihin. Korkeat suojakertoimet ovat varmasti usein myös lasten käytössä mutta toisaalta pikkulapsella ja pienenpienellä koiranpennulla on sen verran eroa pelkästään painossa että se ettei tuubissa lue Myrkkyä, ei ehkä tarkoita kuitenkaan sitä että se olisi syötäväksi tarkoitettua.

Mutta näin, aina sattuu ja tapahtuu.