Pääsiäisnäyttely - Finticat

Tänä viikonloppuna vietin Hipun kanssa lauantain ja sunnuntain vaihteeksi tica-näyttelyssä Riihimäellä. Lauantaina näyttely alkoi luksusmyöhään 11.30 jälkeen joten junalla ehti mainiosti paikalle. Kommellukset alkoivat heti kättelyssä - minulla ei ollut mukana kissan rokotustodistusta! Kerranhan tämäkin sitten piti sattua. Onneksi mieheni oli kotona ja hän skannasi todistuksen ja lähetti sen tekstarina ja sähköpostiini. Ei siis tullut hukkareissu..

Näyttelyn teemana oli pääsisäinen ja pajunkissat "Cats&catkins" ja koristeluihin ja ruusukkeisiin oli panostettu.

 Meilläkin oli kerrankin teemavärit käytössä, keväisen vihreää ja pääsiäiseen sopivaa keltaista.

Hippu miettii: "Onko tulilatva varmasti kissoille myrkytön?"

Lauantaina Hippu pärjäsi valtavan hienosti, se oli Irena van Belzenin lyhytkarvojen spesiaaliringissä 2. paras leikkaamaton lyhytkarvakissa (kilpailijoita 19) ja Genevieve Basquinella 9. paras leikkaamaton kissa all breed-kehässä (luettelon mukaan paikalla oli 38 leikkaamatonta aikuista kissaa mutta muistelisin että poissa oli 2 kissaa?). Eli pisteitä, mainetta ja kunniaa ropisi ;)

Näyttelypaikan valot Rity-talossa olivat melkoisen mielenkiintoiset, häkkien luona oli hämärää ja kahdella tuomarilla oli kunnolla valaistut kehät. Meikäläisen pokkarilla ei paljon juhlittu..

Junalla matkustus on nykyisin yllättävän kallista, 25€ suuntaansa lemmikkilipulla joten päätin jäädä nukkumaan kunnon yöunet hotellille koska sunnuntaina näyttelypaikalla piti olla viimeistään klo 9.30 hotellina oli Riihimäen Seurahuone. Huone oli tilava, ei ihan tuoreesti sisustettu mutta oletin hotlan olevan aivan OK. 

Kävimme syömässä hotellin ravintolassa klo 19.00 eikä kasvisruoassa ollut kyllä kehumista. Mutta onneksi jälkiruoka (vaniliajäätelöä kera kermavaahdon ja baileys-likööörin) jätti suuhun hyvän maun :). Väsähdin kymmenen jälkeen herätäkseni tasan klo 0.00 basson jumputukseen. Ajattelin hetken että nuoriso se ajelee p-rallia. Kunnes kauhukseni tajusin että tanssimusiikki  kuului Seurahuoneen 2. kerroksen ravintolasta. Ja Lady Gaga sun muut resonoivat hienosti pitkin seinää koska huoneeni oli hissin seinää vasten. Ei siinä sitten saanut nukuttua kun yökerhomeininki kuului niin kovaan ääneen että esimerkiksi tv:n olisi pitänyt olla melkoisen kovalla että musiikki olisi peittynyt. Soitin kahdelta respaan mutta eivät muuta kuin pahoitelleet ja ottivat nimeni ylös. 3.30 musiikin päättyessä olin niin pahalla päällä etten saanut heti nukuttua ja kissa puolestaan virkistyi kuuden jälkeen valon myötä. Huoneesta hyvitettiin 1/3 hinnasta aamulla mutta mielestäni tuo olisi ollut aamiaisen ja siivouksen osuus ja rauhassa NUKKUMINEN olisi ollut minulle tärkein saatavilla oleva palvelu. Kissasta otettiin 10€ lisämaksu.

Emme olleet sunnuntaina kovin ruusuisella tuulella kumpikaan, niin kissa kuin omistaja. Hippu oli pantannut hiekkalaatikolla käymistä ja takuulla siitä tulee tukala olo.

Kumpanakin päivänä paikalla oli kaksi erittäin viehättävää venäläistä abynaarasta, muista maista tulleita tica-nättelyttäjiä ei osunut silmiini mutta naapurimaasta oli myös mm bengaleita paikalla.

Yritin kuvata haasteellisesta valosta huolimatta Jenni Toivoniemen äärimmäisen viehättäviä tica thai-rotuisia kissoja. Assaroin pari kertaa Jennin kissoja tuomarihäkkiin ja totesin että sekä uros- että naaraspuolinen "vanhan ajan siamilainen" on lihaksikas ja jämäkkä kissa. Kyseisen rodun häkeistä kuuluin välillä hieman juttelua mutta mitään järjettömän kovaäänistä ja jatkuvaa mölinää ei onneksi tarvinnut Hipun ressiksi kuunnella. Melko lailla keskivertokissoilta vaikuttivat äänenkäytön osalta.

Kamerani ei vaan pysynyt vauhdissa mukana.. tai sitten kuvaaja oli yliväsynyt.

Näyttely päättyi 15.45 joten ehdin auttamaan puoli tuntia näyttelypöytien purkamisessa josta sain kiitokseksi sämpylää ja matkajuomaa junailua varten, sitä tarvittiinkin vai miltä näyttää julkisen liikenteen harrastajan omakuva?

Voisi sitä kai villasukkia kotonakin kutoa, tällä kertaa näyttelyssä valmistui puolikas parista:

Näyttely oli taas oikein mukava kokemus vaikka majoitus oli vikatikki. Arvostan sekä tica- että cfa-tuomareissa kissoja kunnioittavaa käsittelytapaa, kissoja ei viruteta eikä ravistella ja ujo tai ärtsy saadaan arvosteltua nopsasti ja turhia elehtimättä. Arvasin että Hipulla oli hankala olo kun hammerplastin jämäkkä laatikkokaan ei kelvannut hiekkikseksi näyttelypaikalla mutta tungin sen hiekkikseksi kuljetusboksiin kotimatkan ajaksi jolloin iiisot pissat oli sitten pitänytkin tehdä. Toivottavasti sopiva matkahiekkis löytyisi pian,  pentuna tälläistä ongelmaa ei ollut ja jos kissa stressaa jatkuvasti 2 päivän reissuista tuossa määrin ne täytyy jättää väliin. Pisteitä kohti seuraavaa TICA-titteliä kertyi pikaisen laskutoimituksen mukaan ainakin 560 vaikka sunnuntaina ei mitään ekstramenestystä tullutkaan. Eli Hipusta tuli tällä kertaa ensimminen Suomessa kasvatettu ja valmistuneeksi näyttelytetty TICA Grand Champion ocikatti! Terkkuja kissan kasvattajille tätäkin kautta :) kiitos hienosta tytöstä!