Hyvää ystävänpäivää & kirjajuttuja

Eläinlääkäriasema Reviiri Tampereen Pispalassa tarjoaa mukavan ystävänpäivälahjan niille joilla on rahat syystä tai toisesta vähän tiukalla: Kissan ja koiran rokotukset tarjotaan lääkkeen hinnalla ystävänpäivänä eli "nelosrokote" 10€ ja sama rokote kera rabieksen 16€. Nyt ei ole rokottaminen aikanaan hinnasta kiinni! Rokottamisia tehdään 14.2. koko päivä 08 - 20.00 ilman ajanvarausta. Täältä löytyy osoite jos alkoi kiinnostaa: Reviiri En ole omia lemmikkejäni käyttänyt siellä mutta erinomainen idea kerran vuoteen.

Viime viikolla meillä kävi tälläinen reipas pikku vieras. Samban oli tietysti pakko päästä viereen ja lipaista naamaa aina ohimennessään. Kiitos Helka tosi kivasta teepussinsulkijasta sekä teestä! Käsityötä hauskimmillaan.

Tälläinen harmaa tiistai ei todellakaan ole suosikkipäiväni, loskan seassa lampsiminen nyt ei varmaan ketään innosta. Jumppahjeitakin tuli taas eilen fysioterapeutilta, monennetkohan meikäläiselle katsotut taas kerran. Eihän noita skoliooseja, spondylooseja ja muita luustokremppoja miksikään saa joten lihaksia tarttis vähän hoitaa. Kai se pakko on kerran 5 tuntia sauvakävelyä viikossa ei riitä edes peruskunnon pitämiseen selkä-hartiaseudulla. 

Minulla oli eilen vartti ylimääräistä aikaa keskustassa ja kummasti Suomalaisen alennusmyynti houkutteli -Akateemiseen en edes uskalla mennä, niin monta kiinnostavaa kirjaa tuli jouluostoksilla vastaan. Pokkareita tarttui sitten mukaan. Tuota Fry:n fiktiivistä romaania en ole lukenut. Elämänkertakirjansa olen hankkinut ja lukenut englanniksi. Sen verran korkealentoista "oxbridge"-englantia hän kirjoittaa että suomeksi lukeminen on varmasti myös mukava kokemus. Stephen Fry:n taistelu bibolaarisen sairautensa kanssa on minusta mielenkiintoinen mutta myös hyvin traaginen aihe, ihminen joka voi hauskuuttaa muita niin suunnattomasti, on kuitenkin itse voinut niin huonosti että on päätynyt tekemään itsemurhayrityksiä. Hyvin tuottelias henkilö jonka saavutukset niin tv-viihteen kuin tiedeohjelmienkin puolella etsivät vertaistaan, ainakin jos minulta kysytään. Nuo elämänkertamaiset teokset ovat täynnä aika terävää huumoria ja itseironiaa joten ei niitten lukeminen ole raskasta, eikä noita sairauden pahoja vaiheita käsitellä ainakaan näissä jo valmistuneissa teoksissa. Nostan Fry:lle kovasti hattua että hän uskaltaa puhua biposta julkisesti, "maanis-depressiivisyys" on kuitenkin vielä varsin vaiettu sairaus.

Ja mitäs tänään tuli postista? Smithin Timppa oli ehtinyt postittaa kirjat jotka jäivät keikalta ostamatta koska jäivät rikkoutuneeseen autoon Loimaalle. Kyllä nyt on hyvä mieli! Erityisesti tuo How to feel human on elähdyttävä otsikko, kukapa ei sitä asiaa Suomen talvessa välillä miettisi, ja muutenkin. 

Eikä tuo Tales of the emergency sandwich:kään jätä kylmäksi pian 20 vuotta kasvissyöjänä elellyttä. Kyllä se on eräänkin kerran nähty että ainoa ruokavaliorajoittuneelle kelpaava ruoka on juuri se juustovoileipä, vielä varmemmin ulkomailla. Mutta nyt on siis odottamassa 4 muistelmateosta, 1 melkein-muistelma (Tove Janssonin Kuvanveistäjän tytär), 1 tietokirja ja 1 romaani. Ja onhan se Terry Prachetin& Neil Gaimanin Good Omens:kin vielä lukemattomana hyllyssä. Eli olen siinä onnellisessa tilanteessa että luettavaa riittää ainakin kahdeksi kuukaudeksi ja saan katkaistua scifi-fantasia-putken vähäksi aikaa. Kyllähän fiktio on lähimpänä sydäntäni mutta hyvänen aika, kiinnostavien ihmisten itse omasta elämästään kirjoittamat kirjat ovat myös ilahduttavia. Mutta nyt on kirjahiirulainen tyytyväinen. Minua kannattaa häiritä seuraavan kerran keväällä.. jos nyt jumpaltani ja koiralenkeiltä mitään lukemaan ehdinkään ;). 

Mukavaa ystävänpäivää, vaikka se ihan amerikkalaista höpötystä onkin ei ystävien muistamisessa tietenkään ole mitään pahaa. Kortteja ei kuitenkaan tälläkään kertaa ole odotettavissa. 

Leffaa, loskaa ja Kissoja

Torstaina kotiutunutta uutta pyykkikonetta on ihmetelty virallisen pyykkäysapulaisen Terran kanssa. Terra rakastaa lakanoitten vetämistä, sitä pitää heijata vähän lakanassa kun niihin hommiin ryhtyy. Myös pesupuoli näyttää kiinnostavammalta sivusta täytettävän koneen takia.

Nämä kaksi matamia ovat harvoin näin lähekkäin. Takkaa lämmittäessä voi tälläisiäkin ihmeitä tavata.

Lauantaina koirat pääsivät vaihteeksi ulkoilemaan Jaakon whippettien kanssa joten saimme tehtyä ihan kivan lenkin vaikka keli oli suorastaan vesisateinen.

Sain tälläisiä kukkia Sepolta tällä viikolla. Ruukkuruususta on iloa pidemmäksi toviksi.

Kun luonnonvalo lisääntyy saa kännykkäkamerallakin välillä säälillisiä kuvia. Nämä ovat mielestäni kivoja onnenkantamoisia.

Tänään koirapuistossa. Saimme olla loskassa ihan keskenämme. Jos sää pysyy tälläisenä on tuo pian sellainen kaljama ettei nopeitten koirien kanssa ole asiaa.

Ai niin, se leffa. Kävin eilen ystäväni kanssa syömässä vähän nepalilaista ruokaa ja katsomassa hyvän elokuvan nimeltaan Dallas Buyers Club. Kyllä nauratti ja itketti joten kannatti käydä välillä katsomassa draamaakin elokuvateatterissa tietoja leffasta . Elokuvan jälkeen kävimme vielä Valossa teellä ja kaffella ja olin yhdeksän jälkeen kotona. Kyllä sitä vaan välillä nautin kun saa nukkua parit hyvät yönet  putkeen. Selkäkipukin on hellittänyt sen verran että sain todella nukuttua.

Tänään on myös syntynyt taas yksi versio makaroonilaatikosta. Tämän vuoden puolella olen ollut niin laiska ruoanlaittaja että juuri uunijuureksia, linssikeittoa ja erilaisia makaronilaatikoita kummallisempiin ei ole mielikuvitus taipunut. Mutta kotiruoka ei ole koskaan pahasta, jouluinen painonnousu on nyt tipahtanut pois niskasta ja hitunen lisääkin mitenkään yrittämättä joten ei muuta kuin kotiruokaeväitä jatkossakin. Tämänkertaisesta laatikosta tuli hyvää ja siinä on paria pirkka-tuotetta joten nimetään se vaikka Pirkka-bolognesevuoaksi.

Pirkka-bolognesevuoka (1 iso tai 2 pienempää uunivuoallista)

1 pss pirkka tummaa makaronia

1 tetra pirkka yrttimaustettua tomaattimurskaa 

1 tetra go green välimeren salsaa 

1 mukillinen soijarouhetta

1 luomu kasvisliemikuutio

2 sipulia (esim puna- ja kelta, valkosipulia jos maistuu)

2 isoa porkkanaa

oreganoa, basilikaa, mustapippuria, chiliä, savustettua paprikajauhetta tai mikä nyt maistuukin

hyvää oliviiöljyä

Pinnalle juustoraastetta ja vähän oliiviöljyä (minulla sattui olemaan pala porlammin mustaleimaa kaapissa) tai korppujauhoa, ruususuolaa ja oliiviöljyä jos haluat vegaanista ruokaa.

Makaronit kiehumaan kasvisliemeen. Sipulit kuullottumaan paistokasariin, soijarouheen joukkoon vettä ja saa liota sen aikaa. Perään mausteet, tomaattimurska ja & salsa, tetrojen huuhtomisvesi lisänesteeksi samalla kun lisäät soijarouheen. Nestettä voi lisätä myös makaronien keittoliemestä, tomaattikastike saa olla varsin kosteata. Makaroneista kaadetaan isoimmat liemet pois ja öljyttyihin vuokiin sekoitetaan makaronit ja kastike. Pinnalle päällysteet ja 150 - 180 asteeseen 30-45 minuutiksi. Teen vastaavaa bolognesekastiketta välillä heti syötäväksi vaikka spagetin kanssa, siihen voi lisätä sulatejuustoa tai vaikka parmesania ja lopuksi tuoretta basilikaa jos haluaa italialaisemman elämyksen. Kyseinen kastike maistuu yleensä hyvin myös ei-kasvissyöjille ja lapsillekin. Go greenin valmiin salsan voi ihan hyvin jättää pois jos ei satu löytymään lähikaupasta tai joku papujen totaali-inhoaja on ruokittavana, sitten voi vaikka vähän lisätä soijaa jos siltä tuntuu. Tälläisessä ruoassa mikä on kunnolla kosteata ja missä on erilaisia tekstuureja, muutama papu hukkuu kyllä joukkoon joten niistä vähän vähemmänkin diggaileva tykkää (kuten Seppo).

Lumisia hommia ja TV Smith

Reippaasta lumisateesta huolimatta järvenjää kutsui eilen ja koirat saatiinkin hyvin väsyksiin kun lumi toimi vielä hidasteena.

Samba pidettiin hihnassa kun nuorisolle heiteltiin lelua mutta muuten se sai temuta mukana. Onneksi Seppo ja Outi olivat mukana heittelemässä koirille. Selkäni oli perjantaina niin kipeä etten meinannut illalla päästä ylös sohvalta vaikka olin samana päivänä käynyt hieronnassa ja akupunktiossa. Edellisen viikon käsittely rentoutti selän tosi hyvin pariksi päivää, nyt kävi päin vastoin. Luulen että suunnittelemani lääkkeettömän viikon kokeileminen ei tule nyt onnistumaan.

Illalla olikin vuoden ensimmäiset keikat vuorossa ja näitä on paha pistää paremmaksi: Punk Lurex OK, T.V. Smith ja U.K. Subs. Brittibändeille kävi vähän köpsästi, olivat eilen keikalla Turussa ja autonsa hajosi tänään Loimaalle. Kaikki myytävät levyt yms sekä Subsien soittokamat jäivät sinne autoon tienposkeen mutta yhtyeet saatiin nippa nappa ajoissa Tampereelle. Täytyy kyllä duunistaan näitten muusikoitten tykätä, Subsien Charlie Harper taitaa olla 69 -vuotias ja TV lähestyy kuuttakymmentä, nostan hattua ahkerasta kiertämisestä ja julkaisemisesta. Itse odotin erityisesti TV Smithiä koska pidän kovasti tälläisistä mies ja kitara-kokoonpanoista jos lauluissa on sanoituspuoli kiinnostavaa ja tällä artistillahan on erityisen kantaaottavat sanoitukset ja hurjasti energiaa. 70-luvulla TV vaikutti Advertseissa joista varmaan jokainen punkkiin perehtynyt on kuullut. Kaikki keikat olivat hyviä mutta kieltämättä TV minulle illan pääesiintyjä. Harmillista etten nyt päässyt ostamaan lisää hänen kirjojaan, niissä on hiljaista huumoria joka lämmittää mieltä. Kaipa täytyy tukea nyt kuitenkin Royal Mailia ja tilata suoraan..

TV oli hyvin miellyttävä brittiherrasmies jolla ei ollut mitään sitä vastaan että Seppo otti meistä kuvan Klubin nurkassa keikan jälkeen. Enpä olisi 14-vuotiaana Advertseja kuunnellessani kuvitellut että tälläsetkin kuvat tullaan näkemään ;). 

Sunnuntain kuva

Samba sai tänään huilailla kun Freki juoksutti Vamppia, kivaa.

Samban vuositarkki ja jäähommia

Käytin keskiviikkona koirat rokotuksilla samalla kun lääkäri Juha Kallio teki Samballe vuositarkastuksen. Samban leikattu ranne on vähän jäykkä ja kyynärniveltä taivuttaessa on liikerajoitusta, jalka kuitenkin ojentuu hyvin. Jalka on samassa kunnossa kuin vuosi takaperin joten mitä ilmeisemmin kuluneen vuoden liikuntamäärä on ollut sopivassa suhteessa Samban rajoituksiin. Juha ihmetteli sitä että Samba juoksee Vampin kanssa lähes päivittäin niin että hyvin vähän rajoitan luontaista liikunnanhalua. Toki jos tehdään vaikka 1,5 tunnin metsälenkki niin Samba menee siitä noin puolet hihnassa ettei ihan hulvattomaksi mene. Mutta lyhyitä puolen tunnin tms vapaanajuoksuhetkiä en mitenkään rajoita. Toki olemme nyt olleet varsin vähän vieraitten ja tuttujenkin koirien kanssa tekemisissä, syksyn kurjien kurakelien, näitten nenäpunkkitartunnan ja tällä hetkellä Pirkanmaallakin esiintyvän kennelyskän takia. "Kilpailun omaiset" juoksut ovat kiellettyjä joten jos koiraseura aiheuttaa Sambassa kisafiilikseen lämpenemistä, se joutuu hihnaan. Mutta Vampin kanssa saavat minun puolestani kirmailla ihan just kuten tykkäävät. Ehkäpä noista koko vuoden syöttämistäni niveltä tukevista ravintolisistäkin jotain hyötyä on. Samba sai nyt cartrophen-pistoskuurin kuitenkin tueksi koska tosi kylmillä säillä se aristelee ensimmäiseksi tuota leikattua jalkaansa vaikkei olekaan talvikaudella yhtään ontunut. Mutta mikäs siinä, mieluummin pistän koiraan viikon välein tätä kuin syötän varmuuden vuoksi tulehduskipulääkettä. Samba on kuulemma sopivan kuivassa kunnossa mitä tulee painoon jota on 16,8 kg, Vamppi on 12 kg. Lihoa eikä laihtua ei olisi tarvetta. Mielestäni Samba on aika mukavassa kunnossa, kun kylkiä silittelee, ei luut tunnu kyljistä. Kropan malliltaanhan sen on myös "kuiva", selkänikamat piirtyvät näkyviin paljon helpommin kuin vaikka Vampilla mikä ei ole mikään maailman pyörekylkisin ja -lihaksisin whippet sekään.

Jompi kumpi koirista oli tehnyt isot pissat pedin viereen aamulla ennen lääkäriin menoa joten otin kummaltakin varmuuden vuoksi virtsanäytteen. Niissä ei ollut viljelyssäkään mitään poikkeavaa joten ilmeisesti hutipissa on jotain kylmässä panttailun ja 2 päivää aiemmin ruokavalioon uutena (puolet RC 4800 ja uutena brit sportia) tulleen nappulan aiheuttaman janon yhteistyötä. -20 asteen pakkasilla tulee kyllä välillä mieleen että ihan koirien ulkoilun takia venäjänvinttikoira jotka kuulemma jopa makoilevat lumessa noilla pakkasilla,  olisi Suomen ilmastossa vähän järkevämpi vaihtoehto. Whippetit hyytyvät mutta onneksi leikkivät mielellään sisällä jos ulkoilu ei enää töppösten ja toppaustenkaan kanssa ole kivaa. Eikä ne yhdestä huilipäivästä miksikään onneksi mene. Mutta joo, olen tosi tyytyväinen että Samba pärjää menossa mukana eikä sen liikuntaa tarvitse alkaa rajoittamaan, hyvä lääkärireissu. Kyllähän Sambasta näkee päällepäin että se on iloinen ja tyytyväinen koira mutta on kyllä huojentavaa kuulla tarkan tutkimuksen jälkeen ortopediaan erikoistuneelta lääkäriltäkin että mitään heikentymistä voinnissa ei ole näkyvissä!

Väsyneitä koiria lääkärin jälkeen.

Kyllä tulppaanit vaan vievät ajatukset jo kohti kevättä.

Tänään uskalsimme vuoden ensimmäiselle jäälenkille Pyhäjärvelle. Ai että minä pidän tuosta hiljaisuudesta ja siitä että muut kulkijat näkee niin paljon aiemmin että koiria voi pitää surutta vapaana. Kivaa että pakkanen helpotti.

Lunta on sen verran vähän että koirilla välillä jalka lipesi joten annoin varmuuden vuoksi Samballe särkylääkkeen 1,5 tunnin riekunnan päälle. Jalka on varmasti vääntynyt ääriasentoihin joten saattaa kipeytyä. Huomenna Samba jää kotiin riekuntareissulta ja Vamppi pääsee revittelemään vaihteeksi Freki-huskyn kanssa. Mukavaa viikonloppuohjelmaa on muutenkin luvassa, menemme illalla syömään ystävien kanssa Comoon. Italialaista ruokaa ja vanhoja kunnon käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksessa ysikytluvulla ystäväpiiriin tulleita ystäviä, siitä ei ilta paljon parane! 

-15

Pakkasta on nyt riittävästi.

Noutohommia omalla pihalla. Tällä viikolla olen herännyt kolmena aamuna puoli kuudelta että olen ehtinyt juoksuttaa koiria koirapuistossa aamusta kun siellä ei ole muita jarruja tiellä. 

Marjapuskat olohuoneen ikkunasta kuvattuna.

Terra lämmittelee.

Tänään oli rapsakka -15 lenkkisäänä joten koirille piti laittaa töppöset.

Pari hiihtäjää ja yksi koiran kanssa lenkkeilijä jo näkyi Pyhäjärven jäällä. Itse en kyllä uskalla vielä mennä, ehkä viikon päästä. Jäälenkit ovat kyllä mahtavia.

Muutoin tämä viikko on mennyt taas selkäkivun kiusasta kärvistellen. Kävin perjantaina röntgenissä ja onneksi skolioosia ja rintarangan kulumia lukuunottamatta ei ole mitään enempää vinksallaan joten saan rauhassa touhuta ja liikkua kun tulehdus nyt saadaan kuriin. Eli pari viikkoa kolmiolääkettä nassuun ja särkylääkettä päälle. Eihän tuo alaselkä ole krenannut kuin loppukesästä asti.. olen vaan niin pahuksen huono käymään lääkärissä että sain vielä mahdottoman hedarin kun jouduin siellä olemaan ja odottelemaan eilen. Fysioterapeutti antanee jotain jumppaohjeita ensi kuussa kun saadaan lääkekuurit ensin pois alta. Olen erääseen kelan kuntoutukseen 1. varasijalla joten jos joku osallistujista joutuu perumaan, pääsisin tänä vuonna kolmeksi viikoksi kuntoutumaan. Josko sillä saisin intoa ja motivaatiota kotihoitoon..