sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Onnea Nerikomin A-pentueelle!

Tänään on kulunut 12 vuotta ensimmäisen kasvattamani cornish rex-pentueen syntymästä : Syntymäpäiviään juhlistavat CH Nerikomin Arathorn sekä Nerikomin Aragorn. Muistoissa mukana kulkevat myös Miri ja Nelli. Ohessa hyvin ajankohtaan sopiva kuva Arpasta, kuvan otti kuutisen vuotta sitten Arpan omistaja Annina.


Kohta on luvassa myös toiset synttärit, näitten A-pentujen emo CH Piupaws Allison Ashford täyttää 25.3. 14-vuotta. Alli oli niin erinomainen emo että minun ei tarvinnut tehdä juuri muuta kuin syödä hedelmäsalaattia ja ihailla kuinka kissa hoitaa itse pennut synnytyksestä alkaen luonnikkaasti. Kuten kissan kuuluu.

Näin se aika vilistää. A-pentueen syntymän aikoihin asuimme Hervannassa ja opiskelin kauppiksessa merkonomiksi todettuani parin vuoden erilaisissa hommissa (mm vedin pari kurssia lasten-ja nuorten kuvataidekoulussa mikä ei-pedagogisesti suuntautuneelle oli aika haastavaa) haahuilun jälkeen että "oikea" ammatti täytyy hankkia. Minulla ei ollut intohimoa eikä tuossa kohtaa oikein tietotaitoakaan ryhtyä käsityöalan yrittäjäksi mikä olisi oikeastaan ainoa keino työllistää itsensä keramiikka alalta johon olin kouluttautunut. Kissaharrastus oli tuossa kohtaa kiinnostava henkireikä ja mukava tapa tutustua uusiin ihmisiin omien harrastuspiirien ulkopuolelta. Uskoisin että näistä A-pentueen pojista on ollut omistajilleen iloa ja toivon että mahdollisimman mukavia ja terveitä vuosia on vielä edessä kuten Alli-mammallakin. 

Loppuun vielä Kaisan ottama kuva Arpan nuoruudesta:


Onnea! Kyllä tässä itselläkin on kieltämättä ikävä isoa ja komeata cornish rex-kollia jollaista ilman olemme joutuneet jo kohta 4 vuotta elelemään. Sen enemmän sitä arvostaa vanhoja kissoja kun kaikki omani eivät ole päässeet yhtä hienoille vuosille. Täytyy laittaa vielä pari kuvaa Miristä, meidän unohtumattomasta grandi Nerikomin Aldamiristamme.


Miri riehuu.


Miri ulkoilee Sarankulmassa Aleksin kanssa. Aleksi oli minun ja Sepon ensimmäinen yhteinen kissa jonka kaappasimme mukaan Kuurmanpohjasta maalta lokakuussa 1998. Myös unohtumaton kaveri.


Tämän viimeisen kuvan otti muistaakseni Luoman Tanja jonka kanssa kiersimme näytelmiä :).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti