Samban vuositarkastus

 Samba ja Vamppi kävivät vuosittaisessa terveystarkastuksessa ja rokotuksilla ortopediaan erikoistuneella lääkärillä joka on aikanaan leikannut Samban jalan ja toiminut sen "henkilääkärinä" sittemmin. Vampista ei löytynyt mitään vikaa mikä tietysti juuri 3 täyttäneen terveen nuoren koiran kanssa oli odotusarvo. Samballa on puolestaan vuodessa tapahtunut muutosta tuossa leikatussa jalassa. Jalan liikeradat ovat rajoittuneet entisestään varsinkin koukistaessa. Eli nivelrikko on edennyt. Samballe laitetaan nyt pistoshoitona catrophenkuuri ja se sai uuden putelin kipulääkettä mukaan. Täytyy antaa sitä helpommin ennakoiden (ilman että koira ontuu) nyt kun tiedämme että jalka kuormittuu tavallista helpommin.

Rajuimmat lenkit on nyt Sambalta kielletty joten useamman koiran riehunnoille ja hiekkakuoppanoutoleikeille tuli stoppi. Kyllä noita on vapaaehtoisesti tullut jo vuoden mittaa muutenkin vähennettyä, viimeksi hiekkakuoppafrisbeen jälkeen Samba ärähti Vampille autossa ja arkoi jalkaansa joten oli liian rajua kiilailla kaverin kanssa noutohommissa kovalla alustalla kerran koria kipeytyi. Metsälenkeillä saa käydä ja veikkaan että oma piha on sen verran pieni että siinä vauhti ei nouse niin kovaksi etteikö Samba voisi tuttuja koiravieraita siinä tavata. Se Sambasta on kyllä sanottava että Vampikin kanssa leikkiessään se luovuttaa nykyään nopeasti, käy juoksemassa rinksan ja leikkii hetken vetoleikkiä ja jää sitten hengailemaan. Hyvä tavallaan että jonkinlaista järkiintymistä esiintyy mutta surullista tietysti että se ilmeisesti ilmentää kipua tai kivun varomista. Samba on tosi hyväntuulinen koira ja leikkii muun muassa joka päivä yksinään sisällä joten en usko että sillä on jatkuvaa kipua. Mutta näin tällä kertaa, olihan tämä odotettavissa ja on tosi hienoa että Samba on pärjännyt pari vuotta nuoren kaverinsa kanssa riekunnoissa joten sairauden etenemistä ei nyt auta liikaa surra. Koira täyttää kuitenkin tänä vuonna 9 ja monella terveelläkin koiralla hidastuu tahti tuossa iässä. Pitää nyt sitten laittaa mietintämyssyyn, pitääkö Vampille hankkia oma juoksutuskaveri kasvamaan tässä vuoden sisään ettei tule Sambaa rasitettua liikaa. Ei kai arki kolmen koiran kanssa sen kummenpaa ole kuin kahdenkaan, pentu tietenkin vaatii aluksi lyhyitä lenkkejä ja kun se on aikuistunut, Samba on luultavasti vuorossa se joka niitä kaipaa. Harkintaan. Kiireessä hankkimalla ei kuitenkaan löydy välttämättä sitä meidän porukkaan parhaiten sopivaa lisäystä joten jos tähän päädytään niin kaikessa rauhassa ja järki kädessä.

Tässä näitä ikääntyviä nyt sitten on kaksin kappalein. Rampa-Samba ja Munuaisvaiva-Ritu. Lemmikeillä on oikeus ikääntyä ja vaatia lisähoitoa, kaikki eivät lähde "saappaat jalassa". Mutta koitetaan nyt pitää järki päässä näitten kanssa että elämänlaatu on kivaa ja hyvää niin kauan kun sitä riittää. Sekä Frida että Samba ovat kyllä edelleen varsin hyvässä vedossa ja seuraavana lääkärivuorossa on Frida jolta pitäisi taas mitata veriarvoja ja verenpaine lähiaikoina. Mutta ystävät, jos näette meillä joskus "toinen jalka haudassa"-kuntoisia lemmikkejä, ottakaa asia puheeksi. Joskus omilleen sokeutuu vaikka kuinka haluaisi vain hyvin hoitaa. On ihan eri asia jos 15 vuotias kissa tai koira on hidasaskeleinen köpöttelijä kuin että keski-ikäinen tai nuori lemmikki menee sellaiseksi pysyvän parantumattoman sairauden takia.

 Hippu-ocicattiakin on käyty taas morjestelemassa, tässä Hipun ilme koiravieraiden ilahduttavuudesta. Ja meikäläisen "tukka uusiksi" kokeiluja. Melkoisen harmaata kasvaa ohimoille kun nyt ihmiskokeena olen antanut sen kasvaa värjäämättä..

Tällä hetkellä vaiheessa oleva kirja, mielenkiintoinen ja kiehtova aihe.