Potilaat ja helpotuksen huokaus

Vamppi sterilointiin tosiaan perjantaina 13. pv tähystämällä. Koira oli rauhoituksineen lääkärissä yli kolme tuntia jotka minulla menivät tulisilla hiilillä. Onneksi oli lehmänhermoinen seuramies apuna. Kyseisen illan Vamppi oli hyvin huonovointinen, kuolasi kovasti monta tuntia mikä johtunee opiaattikipulääkkeestä moninaisine sivuvaikutusineen. Mutta haava itsessään oli mitätön sentin siisti jälki jossa oli liiman lisäksi ilmeiseti yksi tikki. Kyljet ajettiin kuitenkin korkealta koska koiran kyljistä pistetään ilmeisesti neulat läpi, joku hygieniajuttu. Vampin leikkasi Virpi Arminen Tampereen Univetissä, voin suositellä lämpimästi tämän kokemuksen perusteella.

Ensimmäisen 12 tunnin jälkeen koira on ollut älyttömän hyvävointinen. Ensimmäiset 2 päivää se sai ohjeen mukaan kipulääkettä. Haavaa ei oltu peitetty millään tarralapulla joten ajattelin suojata sen lialta ja lääppimiseltä lainatulla suojapuvulla. Koirahan pysyi suojapuvussaan peräti vajaan 3 vuorokautta ja kirmasi maanantaina nakunaskiguna vastaan. Joten nyt ollaan tylsä kauluri päässä, noh ainakin keskiviikkoon asti. 7-10 päivää olisi suositus ja olen itse menossa työmatkalle torstaista perjantaihin joten ehkä siihen perjantaihin pitää sitten sinnitellä. En usko että 5 vuorokauden jälkeen koira askartelemalla saisi muuta vahinkoa aikaan kuin korkeintaan pinnallisen tulehduksen jos nakertelee. Toipilasohjeeksi saimme että 2 viikon päästä saisi jo alkaa treenata mutta vinttikoiralajeja paremmin tuntevat suosittelevat vähintään 30 vrk:n taukoa rajuun liikuntaan joten niin mennään. Kotipihalla tuo jo  haluaisi rallailla Samban kanssa ihan normaalisti. Hintaa leikkaukselle tuli 666€ sopivasti perjantai 13. päivän henkeen. Tästä puolet kustansi kasvattaja joten ei auta valittaa!

Mitäs muuta?

Ai niin, tälläinen koristus tuli itselleni nilkkaan tällä kertaa, vasta 2 viikkoa parantuneena kuvassa. Kiitos Hexalle taas ainutkertaisesta työstä. Muisto hyvästä elämänvaiheesta ja samalla pokkaus sekä arvostamalleni valokuvaajalle, tälle mukavalle tuppukylälle sekä Pilpalle joka ei sitä Samba-tatuointia ehtinyt saamaan. Olen itse vähän nihkeä niin eläinten kuin ihmistenkin suoria muotokuvia tatuointina ajatellessani mutta hauska kuva jonka aiheena on hauskoja asioita on ihan eri juttu kuin poseerauspotretti ;). Onhan minussa Robert Smithin kuvakin, selästä takaviistosta kuvattuna. Tuntee ken ko valokuvan on nähnyt.. muutoin vaan kuva pörröpäästä. 

Samballa kävi tänään hieroja joka vellasi sitä 1,5 tuntia ja hoiti lavan seutua ja kyynärää laserilla. Samba on "mainettaan paremmassa" kunnossa, siihen nähden että etujalkaa on operoitu todella paljon on muun kropan lihaksisto kuulemma yllättävänkin tasapainoinen. Ja koira sopivan hyvässä lihaskunnossa. Operoitu jalka on kyllä kyynärästä alaspäin kuulemma "löysä" tai "tyhjä" lihaksista mikä ei ole mikään ihme. Sain mallia, miten jalan hermostoa voi aktivoida ihan yksinkertaisesti silittelemällä ja koskettelemalla, niin kevyttä silittelyä ei nyt varsinaisesti hieronnaksi voi kutsua. Saapa nähdä josko sillä verenkierto parantuisi mikä ei ainakaan haittaa lihasten ja nivelten terveyden ylläpidossa. Nyt koira nukkuu fleecepaita päällä viltin alla, vaikka se pitää kosketushoidosta niin kyllähän noin pitkä koko kropan läpikäyminen kenet vaan uuvuttaa ja viluttaakin yleensä hieronnan aikana. Samba ei kuulemma tarvitse mitään 10 kerran hierontasarjaa vaan tarvittaessa joskus syksymmällä. Reippaanpia vapaanajuoksutuksia saa kanssa aloitella. Tokenisi juoksukaveri nyt ensin..

Oman niskani jumittamiseen riitti näköjään 2 tuntia neulomista sunnuntaina, on juilinut aika tavalla tänään. Viime talvena en voinut oikeastaan ollenkaan kutoa tuosta syystä. Maanantaina ihan ihmislääkäri piti minua hyvänä ehdokkaana aslak (ei sentään aslan!) kuntoutukseen kun skolioosin takia alan olla jäykkä pitkältä selästä. Mutta ei se ole paljon minulta pois jos koiraakin vähän hoidetaan, kyllä itseänikin hierotutan sen kymmenkunta kertaa vuodessa. Toiset käy kosmetologilla tms, minä menen armeijan ylijäämätakissa ja pistän killingit kiinni huvitteluun eli iloisiin eläimiin ja kulttuuriin. Lokakuussa menemme Sepon kanssa pistäytymään Tukholmassa yhden yön retkellä taas konserttien merkeissä. Siihen asti on syytä pysytellä suunnilleen Tampesterissa vaan ny.

Kissoista sen verran että niitä Samban hierominen kiinnosti aivan valtavasti :). Kissanruokien osalta olen tehnyt yllättävän hyvän löydön lähicittarista. Yritin palauttaa kissat kesän jälkeen lämpimällä mielestäni liikaa haisevaan hyvin lihapitoiseen applaws-kuivaruokaan mutta Rituapa se oksennuttaa nykyään. Terraa oksennuttavat melkein kaikki royal caninin ruoat joten nappuloitten löytäminen kissoille joista toinen on hampaaton ja toinen herkkämahainen, on ainainen pulma. Purkkiruoista käy valikoidusti jotkut almo naturet, feline porta ja sheba pieneksi hienonnettuna Ritun takia. Jauheliha käy jos on hyvin tuoretta/tuoreena pakastettua. Mutta haluaisin pitää lisäksi kuivaruokaa koko ajan esillä ettei hotkiminen lisää oksentelua. Tälläinen markettiraksu nyt toiminut muutaman viikon kummallekin flickalle Primacat senior/light Hyvä että ruokakaupoista alkaa löytyä sellaisiakin lemmikkien ruokia missä on enemmän kuin 4% lihaa. Kissa on lihansyöjä ja herää vaan kysymys, mitä se loppu on jos ainesosaluettelo ei ole selkeästi kirjoitettu ja ensimmäisenä raaka-ainelistalla eläinperäistä tuotetta, mielellään lihaa.