Kyllä tällä porukalla kiva picknick saatiin aikaan!
Ja vanhoja duunikavereitakin näki :)
Mielestäni kulkuetta katsoneet ihmiset olivat oikein ystävällisiä, vähän ehkä rennompi tunnelma 8 000 hlön kulkueessa kuin Tampereella muutaman sadan. Puistojuhla oli oikein erinomaisen rento ja mukava. Tasa-arvoisesta avioliittolaista jouduin juttelemaan ystäväni Ernon kanssa hotellin hississä erään erittäin vahvaa Etelä-Karjalan murretta haastelleen herran kanssa joka bongasi meidät sieltä ilmapalloinemme ja halusi asiasta mieltään meille purkaa - porukalle jossa oli tosiaan 2 miestä, 2 naista ja muutama DTM-ilmapallo - "Te olette varmaan sieltä kulkueesta?!". Häntä vaivasi ajatus siitä miten kovia lapset ovat kiusaamaan ja hän piti sitä adoptio-oikeuden hankalinpana puolena. Henkilökohtainen kokemukseni on kyllä että lapset kiusaavat myös mm vähävaraisempia, eri näköisiä ja erilaisiin uskontokuntiin kuuluvia tovereitaan joten kaikelta ei voi eikä pidä varjella eikä maailmaa rakentaa kiusaajien mukaiseksi. "Syy" kisuaamiselle löytyy aina jos siihen annetaan mahdollisuus ja jollain lapsella itseään on sellaisia ongelmia että kiusaajaksi ryhtyy.
Saimme pidettyä kuitenkin jutustelun asiallisen ystävällisenä ja kiittelin vielä kyseistä henkilöä ajatustensa jakamisesta kun lähti. Mikäs siinä. Itse totesi että omatkin mielipiteensä ovat kovasti muuttuneet viidessä vuodessa joten saapa nähdä millaiset ne ovat 5 - 10 vuoden kuluttua. Tosiasia on että mielipiteet ovat kovempia Kehäkolmosen ulkopuolella, helsinkiläisiä lukioikäisiä eivät tämäntyyppiset asiat kuulemma ollenkaan kiinnosta ja ahdista siinä määrin mitä keskisenpään Suomeen tultaessa. Nimen omaan nuorten takia meidän aikuisten pitää vähän miettiä, millaista esimerkkiä näytämme. Niin kauan näitä Pride-kulkueita ja asioista keskustelua tarvitaan kunnes tälläinen ihmisen synnynnäinen, hänelle itselleen hyvin henkilökohtainen ja tärkeä asia kuin seksuaalinen suuntautuneisuus, herättää keskustelua ja jopa vihan ilmauksia sekä väkivaltaa. Rakkauden takia vihaaminen on hyvin surullista ja ei tässä voi olla muuta kuin ylpeä että Suomessa ei asiat sentään ole ihan sillä tolalla kuin tuossa kivenheiton päässä. Itse elän onnellisena avioliitossa ja soisin sen turvan myös kaikille ystävilleni jotka pysyvän rakkauden ovat löytäneet ja niille joilla on turvallisuutta myös perheeksi asti jaettavana, antaa palaa!
Tässä vielä ajattelemisen arvoinen linkki pohjattoman viisaalta ja hauskalta Stephen Fry:ltä tätä aihetta vahvasti sivuten:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti