Kesän kuvia

 

Kesä 2014 meni lähinnä taloa maalatessa, tai kesäkuussa maalauskelejä sääennustuksesta arpoen. Telinehommat olivat aika hurjaa touhua mutta lopputulos on kyllä varsin hyvä. 

Tästä syystä kesän teema oli "mikromatkailu". Ensimmäisen lomaviikon aikana pääsimme oikein tuohon kilometrin päähän rantapicknickille, toisella viikolla peräti Arboretumiin asti. Mikäs siinä, ei näissä maisemissa ole mitään valittamista. 

 

Irrottauduin Tampereelta Helsinki Priden verran. Seppo puolestaan kävi Oldschool Unionin kanssa esiintymässä Saksassa Familientreffen-festivaaleilla, itse olin tuolloin vielä töissä kiinni.

Onneksi Tampereellakin järjestetään hyviä tapahtumia. Lumous-festivaaleilla piti tietysti perinteisesti käydä. Erityisesti ruotsalaiset Malaise (yllä) ja Ordo Rosarius Equilibrio ilahduttivat hyvien järjestelyiden ja hirmuisen määrän ystäviä ja tuttuja, lisäksi.

'

Maalaushomman valmistuttua loman puolen välin jälkeen saimme viikonlopuksi kylään ystäviä ja hilpaisimme Lempäälään Puntala-festivaaleille. Punk punk ja huh hellettä! Chaos UK oli bändeistä eniten makuuni. Tampattu on! Ja uimaankin päästiin.

Heti Puntalan perään lähdimme sukuloimaan kun kutsu kävi Saimaalle kauniisiin saarimökkimaisemiin Ala-Lylyn saareen. Olipas leppoisaa ja hellekin hetkeksi hellitti.

Sitten vielä kuvia kotoisammista maisemista.

Urjalassa isäni tekemä laavu on jo saanut huopakatteenkin päälleen. Kanttarellijahdissa tuli napattua tämä kuva elokuun lopulla. Eläimet ovat voineet kesällä hyvin ja itsekin olen taas käynyt kuntoutusviikolla aslakissa ja kesän vähäisemmän liikunnan (pelkkää uimista ja lenkkeilyä maalaukseen liittyvien hommien lisäksi) jälkeen taas aktivoitunut selkäni kuntouttamisessa. Kuntoutuksessa sain kokeilla gymstick-jumppavälinettä ja sellainen on tullut hankittua kotiinkin. Myös töissä on pyörähtänyt käyntiin vuoden mittainen liikunnallista touhua tukeva kampanja missä yllytetään mm HeiaHeia:n käyttöön niin että työnantaja lahjoitaa hieman rahaa valitsemallemme hyväntekeväisyystaholle kun olemme liikkuneet ja merkinneet sitä tuonne Heijaheijaan tietyn verran. Valittu hyväntekeväisyyskohde on paikallinen ensi- ja turvakoti joten taatusti hyvään tarpeeseen menevät nuo eurot. Joten eiköhän tuota liikuntapäiväkirjaa tule nyt pidettyä muutenkin kuin kuntoutuksen takia.

Mukava kesä mutta toivottavasti seuraavalla lomalla on enemmän aikaa ihan huilata ja myös nähdä vähän enemmän niitä kaikkia joita ei muka arkisin ehdi tapaamaan kun on välimatkaa kertynyt. Seppo varsinkin teki aamusta iltaan hommia tuon maalauksen kanssa, minä taukoilin hyvin "catering-puolen" kanssa kun kokkailin ruokia. Hmm, teatteriin en ehtinyt/jaksanut yhtään ja taidenäyttelyt joihin suoriuduin ovat olleet Tove Janssonin retrospektiivi Ateneumissa kesäkuussa ja TreStalkersien valokuvanäyttely Hirvitalolla heinäkuussa. Kulttuuripuolta voi nyt taas vähän aktivoida syksyn kunniaksi.

Lukemisetkin ovat olleet kevyttä, Donna Tarttia, Tony Hillermania ja Andrzej Sapkowskia. Onhan noita kyllä aika kasa mennyt.

Sitten vielä ruokajuttuja. Sesonkivihannekset ovat parhaimmillaan. Itse en ole mikään valtaisa kesäkurpitsan ystävä mutta tällä hetkellä ne ovat hyviä, kotimaisia ja edullisia. Matkaan tarttui myös toisenlaiseta "sesongista" johtuen viola-sulatejuustoa ja oltermannia. Joten tässä pari ideantynkää sovellettavaksi:

Kesäkurpitsa"carbonara" kahdelle:

1 kesäkurpitsa
1 sipuli
1/2 rasiaa sulatejuustoa
1/2 purkkia kevytkermaa
mieleistä pastaa
savustettua paprikajauhetta
mustapippuria, suolaa, chiliä tms maun mukaan

Pilko kesäkurpitsa pieneksi, poista siemeniä jos niitä on paljon. Paista sipulia ja kesäkurpitsaa niin että kuullottuvat kunnolla, kuullota myös paprikajauhe. Lisää joukkoon kerma ja sulatejuusto sekä loput mausteet. Anna kiehahtaa pastaa keittäessä, lisää valutetun makaronin sekaan.

Täytetyt kesäkurpitsat
Tämä ei ole varsinainen resepti vaan ideointia. Tarkoitukseni oli keittää punaisia linssejä ja porkkanoita, lisätä porkkanan palat linsseihin kunnolla paistetun sipulin kanssa. Tähän olisi sopinut vaikka thaichili ja linssit suurustavat niin että pysyvät hyvin koossa ilman juustoa tai riisiä tms. Mutta tänään puutarhatöissä tuli niin nälkä että oikaisin vähän.

2 pientä  sipulia (tai kesäsipulia varsineen)
3 kesäkurpitsaa
1 pieni paprika
1 tetra go greenin välimeren salsaa (sisältää mm kikherneitä)
1/2 pkt sulatejuustoa
oltermannia päälle
mustapippuria, chiliä
keitettyjä porkkanoita lisäkkeeksi

Paista sipuli ja paprika pannussa, lisää salsapurkki ja anna kiehahtaa, samalla sulatejuusto.
Kesäkurpitsat halkaistaan 4 osaan ja siemenet kaivetaan pois keskeltä, tee niistä "veneitä". Täytteet sisälle ja juustoa päälle, uunissa 200 astetta noin 20 min. jonka aikana porkkanat kiehuvat.

Maalari maalaa - kunhan ei sada

Toukokuu kääntyi tänään kesäksi. Melko kiireistä on ollut mutta kerran olen ehtinyt Vampin kanssa ratatreeneihin Kauppiin. Jospa taas hissuksiin sitäkin puolta. Tällä viikolla helatorstai meni tasaisessa sateessa mutta isäni ja Seppo pystyttivät siitä huolimatta maalaustelineet ja putsasivat seinän yläpuolen mihin emme ole ylttäneet. Alalaidat olemme siis pesseet juuriharjan kanssa jo aiemmin ja kraappineet irtoavan maalin pois. Perjantaille luvattiin sadetta joten homma jäi siihen. Lauantaina sitä vettä tuli myös urakalla. Tänään on onneksi ollut ihanteellisen puolipilvinen sää ja puolet ensimmäisestä päädystä on saatu maalattua ja parhaillaan telineitä siirretään kyseisen päädyn toiselle puoliskolle.

Hidasta hommaa mutta itse maalaaminen on kyllä mukavaa. Isäni onneksi auttaa päätyjen suhteen telinteitten ja ylälaidan laitossa, pitkät sivut ovat sen verran matalammat että saamme ne toivottavasti lomalla laitettua omin nokkinemme pyörät telineen alla. Talkoovakuutus on todellakin hankittuna! Lisäksi tuntuu että joka toinen päivä saa käydä rautakaupassa ja sinne jää aina satanen vaikka pellavaöljymaalit on jo toki valmiiksi hankittuna. Mutta jos seinät tällä pakerruksella pysyvät kunnossa taas 10 - 20 vuotta niin eiköhän se ole vaivan väärti asia. Edellisen kerran tämä talo on maalattu 17 vuotta sitten samalla pellavaöljymaalilla jota nytkin ostimme ja maalit ovat hyväkuntoiset joten toivoa on että olisi kestävää tököttiä. Tämä kesä menee näköjään säätiedotuksia seuraillen, maalin kun pitäisi saada kuivua kuutisen tuntia ennen kuin se saa altistua vesisateelle. On muuten ensimmäinen vuosi vissiin 8 vuoteen etten ole menossa ulkomaille musiikkifestivaaleille. Aikuista menoa! Ja Sepolla vielä aikuisempaa kun on itse menossa esiintymään Saksaan Familientreffeniin heinäkuun alussa ;). Noh, reissuja ja retkiä joutaa miettimään sitten kun maalaus valmistuu. Pari paikallista tapahtumaa kyllä tulee heinäkuussa koluttua ettei ihan epäsosiaalistuta.

 Koirakavereita otetaan oikein mielellään kyläilemään nyt on meillä ihmisillä on pikkuisen välillä energiat kulutettuna muuhun kuin metsien koirien kanssa koluamiseen. Freki kävi tiistaina.

Helatorstain sateisia hommia. Onneksi koulutettu rakennusalan ihminen katsoo meidän peräämme näin aluksi, suurkiitos isälleni jo etukäteen! Eikä minusta ole kyllä apua mihinkään mihin liittyy yli parin metrin korkeuteen kurkottelu tai raskaitten esineitten nostelu joten arvon puolisoni niskaanhan tässä suurin työmäärä kaatuu. Mutta ruokahuolto pelaa, se kyllä onnistuu.

                 Perjantaina tuli otettua tälläisiä "tyyntä myrskyn edellä"-kuvia lenkillä.

Terra vetää taas ilmeellä. Tällä kertaa paheksunnan kohde on pummattu koirien makupala joka on ihan hankalan iso ja omituinen (lihaa kuivatun kiivin ympärillä, näitä oli uudessa Muppetissa todella hyvällä tarjouksella ja koirat tykkäävät).

Tässä on puolestaan Sambasta  tuore kuva kun olimme tänään vähän lutaamassa sillä aikaa kun miehet siirtävät telineitä. Samba on nyt asunut meillä tasan kaksi vuotta. Herrasmiesmäisesti on harmaannuttu mutta muuten askel on kevyt. Se ei syö mitään lääkitystä tällä hetkellä leikatun jalkansa takia jossa on nivelrikon alku ja ontumisia ei ole ollut viime vuoden elokuun jälkeen jolloin sillä revähti pieni lihas lavasta. Samba on uutena harrastuksena alkanut käymään meidän ihmisten kanssa noin 5 km hölkkälenkillä kahdesti-kolmasti viikossa joka tuntuu olevan sopivan tasaista ravaamista koirille. Toivottavasti hölkkääminen ei vallan unohdu kun kelit lämpenevät. Eilenkin mentiin ihan vesisateessa, tosin vaan reilu kaksi kilometriä kun Vamppia niin inhotti märkä.

     Silkkikuikut tekivät pesää.

 Pirkkalan Peressä on hienoa lenkkeillä kunhan vesiskootterit eivät vaan pitäisi niin peijakkaanmoista meteliä. Varsinaista äänisaastetta.

Pihatontut. Sellaista. Jos minulla sattuvat jäämään päivitykset vähiin niin siihen ei ole sen kummenpaa syytä kuin että vapaa-aika on nyt sen verran ohjelmoitua että kamera kädessä ei tule ehkä heiluttua..
 

 

Onnea kymppikerholaisille!

Huhtikuun puolivälissä 10 vuotta täyttivät Vinski (Nerikomin Vincent Price) ja Boris (Nerikomin Boris Karlof) ja toukokuun 20. päivä saman verran tulee vuosia täyteen myös Veeralle (Nerikomin Fear of Ghosts), Dannylle (Nerikomin Boys Don't Cry), Vikille (Nerikomin Charlotte St.), Frida (Nerikomin Friday I'm In Love) ja Saima (Nerikomin All Cats Are Grey). Käsittääkseni nämä kaikki kissat ovat reippaina ja elävien kirjoissa, ainostaan yhdestä en ole enää joihinkin vuosiin kuullut  mitään koska se vaihtoi kotia omistajansa kuoleman takia.

Fridahan näistä asustelee meillä ja minusta oli korkea aika viedä Ritu kymmenvuotispäivien kunniaksi terveystarkastukseen. Kymmenen vuotta alkaa olla sellainen ikä että kissat alkavat kukin omaan tahtiinsa vanhentua ja mikäpä yleiskunnosta kertoisi paremmin kuin sisäelinten kuntoa kartoittavat verikokeet. Kilpirauhaskoe ja maksan sekä munuaisten kuntoa kartoittavat testit kuuluvat ikääntyvän kissan perushoitoon koska näihin kohdistuvat vaivat ovat ikääntyvillä yleisiä ja ajoissa havaittuna aika hyvin hoidettaviakin. Siinä vaiheessa kun kissa alkaa ulkoisesti oireilemaan esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaa on munuaisista tuhoutunut 85%, tämä tuli aikanaan huomattua kantapään kautta kun synnynnäisestä munuaisten kehityshäiriöstä kärsineen kissani oireille etsittiin syitä.

Kissat saivat myös rokotukset ja pyysin Terralle dermocent-rasvahappolisäkuurin että tänä keväänä pitkäksi venynyt karvanlöhtö saataisiin kunnialla loppumaan. Tämä valmiste on valeluliuos joka laitetaan kissan niskan iholle viikon välein eli tököttiä ei tarvitse syöttää kissalle ruiskulla tai ruoan seassa mikä on hyvin kätevää.

Kokenut lääkäri otti kätevästi verikokeen ilman rauhoitusta. Sellaista uutta apuvälinettä näille kokeiltiin joka näyttää hiukan muoviselta hiusklipsiltä. Tässä ideana oli että klipsu laitetaan kiinni kissan niskanahkaan ja tämä ote muistuttaisi emokissan kanto-otetta jolloin pikkupentu on aivan rentona. En tiedä onko tässä teoriassa mitään perää mutta täytyy sanoa että niin hyvin tuo "niskaote" vei kissan huomion muualle että vilkas ja aika helposti lääkärille kynttä antava Terra (joka ei siis raavi nopealla raapaisuliikkeellä vaan työntää ihmistä kynnet paljastettuna pois) ei myöskään huomannutkaan neulanpistoa. Hauskaa että syyskuussa eläkkeelle jäävä eläinlääkäri on aina valmis kokeilemaan uusia juttuja kun niitä vastaan tulee. Ei pöllönpi pikku apujippo kissalle joka ei ole aivan paniikissa tai todella agressiivinen, silloin ei mitkään pienet harhautukset maksa vaivaa. Terra ja abessinialaiset ylipäätään saivat taas kehuja, tällä kertaa hoitajalta "kun nämä on tälläisiä puskijoita!"

Fridan veriarvoissa oli hieman huomautettavaa. Veden urea-arvo (BUN) oli 13,1 kun viitearvot ovat 3,6-10,7 ja kreatiini viitearvojen yläpäässä. Nämä ovat munuaisten toimintaa seuraavia arvoja. Ilmeisesti BUN-arvo saattaa muuttua nopeastikin joten tuo ei kerro vielä että kyseessä olisi sairaudellinen, etenevä vaiva. Veriarvot on kuitenkin hyvä tarkistaa uudestaan loppuvuodesta jotta saadaan mahdolliseen munuaisvikaan lääkkeet ja ruokavaliot ajoissa. Myös sellainen minusta yllättävä viitearvojen ylitys löytyi kuin kolesteroli 5,7 kun viitearvot ovat 2,3-5,3. Suomeksi sanottuna kissojeni syömä runsasproteiininen ja rasvainen ruokavalio saattaa vaatia rukkaamista kevyemmäksi ainakin Fridan osalta jos ikääntymisen tuovat vaivat alkavat hiipiä esiin. Ritulla on ollut niin vaiheikas elämä parodontiitin takia tehtyjen hammaspoistojen, toisten kissojen kanssa matsaamisen, eri omistajalla asumisineen, karkureissulla tapahtuneine vahingoittumisineen jne että en yhtään ihmettelisi jos se ikääntyy vuotta-paria nopeammin mitä pentueen muut kissat joilla asiat ovat menneet lunkimmin. Rituhan oli vajaa kuusi vuotta sitten näin hurjassa kunnossa kotiutuessaan kahden viikon karkureissulta Toipilaskuvia, älä katso jos tikit ällöttävät
Sen sattumalta kursi silloin kokoon tämä sama lääkäri jolla kävimme nyt "mummokokeissa".

Sitten valokuvia

Eli aurikoisista keleistä on eläinkunta todella nauttinut. Myös talon maalausprojektia on varovasti aloiteltu pesemällä seiniä siltä osin mitä ilman telineitä maasta ja pienellä korokkeella yllämme. Kylläpä maalipinnasta lähteekin likaa!

Puuhakasta kevättä

Vappuna kävimme perinteisellä Pispalan Pyykkipuiston picknickillä. Sääkin ihme kyllä suosi, harjun eteläpuolelle ei osunut tuuli joten auringon paiste lämmitti mukavasti. Hienot maisemat, hyvää seuraa ja elävää musiikkia, mitä sitä muuta voisi toivoa. Pari tuulihattua ja sienipiirakkaa oli toki mukana.

Illalla oli vielä luvassa Pispalan Master Chef-kilpailu ja vähän lisää musiikkia. 

Kivaa että vappu meni mainiosti koska heti seuraavalla viikolla huomasimme että taas yhdet YT-neuvottelut osuivat kohdalle ja saadaan jännäillä juhannuksen jälkeiseen viikkoon asti, saako mieheni kenkää töistään vai jatkuvatko työt. Johan tässä edellisten päättymisestä onkin kulunut ehkä 2 kk.

Vanhenen itse tuossa vapun korvilla ja tänä vuonna päätin lahjoa itseäni tukemalla Kickstarterin kautta itseäni kiinnostavaa kirjaprojektia. Mikäli kirjalle saadaan rahoitus, se kustantaa 47 puntaa ja saan nimeni kirjan kiitokset-osioon ja kirjan kotiini sen valmistuttua. Varsin hyvä diili minusta, eipä meikäläistä ole ennen missään kiitoksissa mainittu ;).

Kickstarter on siis yhteisörahoituspalvelu jonka kautta voi esimerkiksi rahoittaa itselleen mieluisan muusikon levytysprojektia tutustu tästä Luoville ja aktiivisille ihmisille uusia mahdollisuuksia, hienoa!

Viikolla meillä kävi vähän isompia vinttikoiria kylässä, unkarinvinttikoira Nova joka on Vamppia 4 kk nuorempi ja ihan sen tossun alla. Nuoresta venäjänvinttikoiraneidistä puhumattakaan. Meillä on melkoinen valtiatar kyllä täällä kotona.

Sambasta oli ihanaa päästä vähän aikaa leikkimään keskenään isojen tyttöjen kanssa. 

Vamppi kyyläsi tätä touhua sen verran tarkkana sisältä että oli ilmeisesti seissyt keittiön pöydällä nenä kiinni ikkunassa päätellen ikkunan räkäisyydestä.

On ne vaan hauskasti saman näköiset!

Torstaina oli vaihteeksi teatteri-ilta, kävin parin ystäväni kanssa katsomassa näytelmän Täynnä elämää -Balladi Jyri Honkavaarasta joka esitettiin kerran Vastavirralla. Tässä kuvan kohtauksessa Ratsia on Rockin SM-kisoissa. Lisää näytelmästä voi lukea vaikka täältä, kannattaa käydä katsomassa jo ihan musiikinkin takia jos näytelmä poikkeaa jossain lähiseudella. Täynnä elämää houkutteli Vastavirran ihan täyteen. Itse en jaksanut jäädä arkena kuuntelemaan illan yhtyeitä näytelmän jälkeen vaikka mieli teki.

"Ja kun päättyvät pitkospuut.." perjantain lenkki meni vetisissä merkeissä Vähäjärven pitkospuilla ennen kunnon vesisadetta. Toivottavasti sade saa kylvämäni nurmikon täydennyssiemenet itämään. Tänään pitäisi mennä ostamaan talomaaleja koska kohta alkavat kelit olla sellaisia että saamme maalaustelineet pystyyn. Pientä omakätistiä huoltoremonttia on siis tänä kesänä luvassa, todennäköisesti helatorstaina haemme maalaustelineet ja saamme isältäni apua niitten kokoamisessa.

Kissoista: Alli-rouvan sisko Enni (Piupaws Nina Ennismore) lopetettiin tällä viikolla nopeasti kasvaneen vatsakasvaimen takia. 14 vuoden ikään pääsi tämä hieno kissarouva. Omat kissani ovat puolestaan taas kokeilleet paria eri kuivaruokamerkkiä, feline portan viljatonta herkkien ruokaa ja taste of the wildin kalapohjaista ruokaa joka jo viikon käytön jälkeen osoittautui sopimattomaksi, kolme oksennusta 12 tunnissa on aika selvä merkki että ruoka EI sovi. En ole yleensä kissoille kalaa sen jälkeen syöttänytkään kun Miri oli sille allerginen mutta taas tuli kokeiltua, turhaa. Mutta kummallekin kissallemme sopivan kuivaruoan metsästys on edelleen käynnissä..